Siirry pääsisältöön


3320. Maan vetovoima murjoo mielenterveyttämme ja ulkonäköämme

Vetovoiman aiheuttama rasitus ei johdu joka hetkisestä kampailusta nostaa jalkojamme maasta voidaksemme kävellä tai juosta bussiin ehtiäksemme töihin, tai edes pitääksemme kehomme ruodussa istuessamme anopin vieressä ryhdikkäänä hänen ylpeällä sohvallaan. Nämä pulmat voi vielä kuitenkin selittää vetoamalla siihen, että kaikkien on kohdattava nämä haasteet elämäsään ja ne ovat vääjäämättä edessä ja matkassa koko maallisen taivalluksen ajan. Mutta siihen ei meili mielellään suostu, että armas maapallomme murjoo koko ajan kehoamme, joka menee jatkuvasti epäedulliseen suuntaan, niin ainakin ajattelemme. Tämä sillä edellytyksellä, että pidämme ulkonäköämme tärkeänä tai jopa esteettisenä pääomana. Tämä on hurja näkökulma, sillä estetiikan ollessa vain ihmisten keksimä oppi kauneudesta, on lähes raakalaismainen näkökulma pitää ulkonäköä pääomana, joka annetaan ihmiselle sattumanvaraisesti syntymähetkellä. Olisi lohdullista hyväksyä yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti kehollemme avaruudessa pätevät lait. Ei ole kyse vapaaehtoisuudesta, vaan pakosta hyväksyä ne. Tämä merkitsee, että vetovoima vetää koko ajan takapuoltamme alemmaksi kohti polvia, sama voima murjoo silmän alustojamme, jotka pussimaisina roikkuvat yhä alempana poskilla ja posket tavoittelevat koko ajan alaspäin suuntautuvaa ja paisuvaa leukaa.

Naisten rinnoille maan vetovoima on ankara vetäen niitä kohti napaa. Miehillä meno on vielä ankarampaa sukuelinten roikkuessa vuosi vuodelta yhä rivakammin kohti kohti polvia. Kaikki tämä on kuitenkin elämää, ja loppujen lopuksi yhdentekevää, ja mitä enemmän tulee ikä, sitä yhdentekevämmäksi ulkonäkö tulee. Asian tekee vielä meille vielä käsittämättömäksi se, että suuri luoja näyttää leikkivän vanhuuden oireillamme, sillä luoja ei kerro tiedemiehille kurillakaan, mistä maan vetovoima johtuu. Niinpä maan vetovoima voi järkyttää ihmismieliä rankalla kädellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *