Siirry pääsisältöön


3333. Onko nyt geopoliittinen asetelma uhka suursodalle

Kaikki alkoi siitä, kun Saksan revanssihenkiset ja ennen kaikkea Hitler saivat taivuteltua Gustav Gruppin tuottamaan tehtaillaan massoittain kevyttä ja raskasta sotakalustoa. Toinen asetuotanto linjaa oli sotilaslentokoneiden valmistaminen NL:n alueella Versaillesin rauhan sopimuksesta piittaamatta. Länsi maat tiesivät tämä, mutta olivat lepsuja eivätkä reagoineet. Hyökkäystä Puolaan ja maan valtaamista länsimaat vain ihmettelivät ja Britannia vielä päivä ennen sotaa neuvotteli Lontoossa Saksa edustajan kanssa hyvässä hengessä, että kaikki hyvin ja ettei sotaa tulee. Hitler naureskeli päämajassaan hämmästyneenä ja ihmetteli, että näin helppoako tämä on. Virne huulilla hän pohti, missä tässä seuraavaksi riehutaan. Alkukeväällä Pariisissa vielä nautiskeltiin ulkoterasseilla. Alkukesä 1940 muutti kaiken. Kevään kuluessa Hitler valtasi Alankomaat ja Ranskan ja pähkäili, mitä seuraavaksi, kun Britanniakaan ei taipunut Lontoon ja muiden suurkaupunkien suurpommituksista huolimatta 1940-1941 (Blitz). Himmlerille tämä oli valtava arvovalta tappio, koska hän oli vannonut omien 800 pommittajien ja taistelukoiden ylivoimaisuutta. Taas meni natseilta sormi suuhun Britannian pysyessä miehittymättömänä, ja päinvastoin se alkoi auttaa länsiliittoutumaa ja etenkin Ranskaa.

Jälleen kerran natsipomot kokoontuvat pohtimaan, mihin sen kyhäämä valtava sotakoneisto seuraavaksi oikein voimalla suunnataan. Väkisinkin tulee mieleen Uuno Kailaksen runo ”Raja railona aukeaa, edessä Aasiaa itää, takana länttä Eurooppaa”.  Neuvostoliittoa vastaan Hitler hyökkäsi jo en rajan ylittämistä voitoriemuisena ja varma tulevasta voitosta. Mutta Venäjä köyttäytyi, kuin suuri kuin imperiumin sodissa käyttäytyy.  Aikaa ja miehiä on ja vähät tappioista, kunhan vain annetaan myllyn jauhaa, niin vastustaja väsyy. Näin maa selvisi Stalingradin piirityksettä ja voitti ratkaisevan Kursikin panssarisodan.  Länsimaiden tuella tie Berliiniin oli auki.

Sodilla Venäjä on aina hamunnut lisää maa-alueita itselleen. Näin on käynyt Afganistanissa ja Georgiassa. Nyt on vuorossa Ukraina. Venäjä ei saa voittaa Ukrainaa.  Yhdysvallat ei ole ollut pekka parempi, mutta maa-alueiden valtaamisen sijasta se on keskittynyt valta-alueensa laajentamiseen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *