Maamme on soteien
jälkeisessä suurimmassa ikävien asioiden keitoksessa porisemassa vailla
näkemystä, millaiseen soppaan olemme joutumassa. Pessimisti sanoisi, että olemme
jo lirissä. Syntyvyys luku on 1,25, kun sen säilyttääksemme väestömme terveen ikärakenteen
ja kasvun pitäisi olla kahden luokkaa. Ikääntyneiden ihmisten määrä nousee melkoista
vauhtia, kun saman aikaisesti vanhushuollon resurssit vähenevät pelottavasti, ikäihmisten
asemaa on kriisiytymässä. Jos tuottavuutemme nousisi hyvälle tasolle, se toisi
apua myös ikäihmisille. Tuottavuuden matala taso ei on myrkkyä
kilpailukyvyllemme, joka muutoinkin on vaikeuksissa. Työvoimapula on varsinainen
damokleen miekka: Työvoimaa on ja ei ole. Tilastokeskuksen mukaan meillä on noin
80000 työkykyistä ihmistä, joista ei tiedä juuri muuta kuin, etteivät he ole
töissä ja osa saa kelakorvauksia. Asian tekee vielä kummillisemmaksi se, että työvoimapula
voitaisiin helpottaa maahanmuuttoa lisäämällä, mutta nykyinen hallituspohja tekee
sen vaikeaksi omilla kummallisilla rajoituksillaan.
Yksi suuri
mörkö on myös eriasteisena eri alueilla tapahtuva segregaatio. Viimeisten tietojen
mukaan koko Itä-Suomesta tulee iso erillisalue, jota luonnollisesti leimaa
raja, mutta myös korkea työttömyys, pienipakkaisuus, iso sairastavuus, täplittäinen
autioituminen ja teollisten työpaikkojen puute. Segregaatiosta tekee vielä pahemman se, että se alkaa jo peruskoulussa, jossa huonommin menestyvät alkavat erottua jo alalukilla.
Vaikka uudistetun
terveydenhoitojärjestelmän piti tuoda parannuksia nykyjärjestelmään, näyttää
että palvelut karkaavat taajamista ja keskittyvät aluekeskuksiin. Onneksi joillain
alueilla sote uudistus on onnistunut hyvin.
Kaiken tämän
taustalla vaikuttaa hitaasti, mutta varmasti tapahtuva tuloerojen kasvu, josta
seuraa alimpien sosiaaliluokkien kiihtyvä etääntyminen hyväpalkkaisista ja
osakkeiden omistajista.
Kommentit
Lähetä kommentti