Vesi on ihmeellinen ”alkuaine”, jonka kemiallinen kaava on hämmentävästi ja jopa pelottavasti H2O. Tämä on kuin halolla päähän kumautus. Se täräyttää mattimeikäläisiä ja heikompia kulkijoita povilleen. Taju menee lopullisesti, kun tajuaa veden olevan raskaimmillaan plus neljässä asteessa. Eli silloin kynnetään järven pohjaa.
Liekö edellä kuvattu selitys sille, että kaupungin jokaisella kulkijalla on vesipullo tai virvoittava tölkki huulilla heidän töllistellessä kadun vilinää ja askeltaessa sinne tänne kivikylän sokkeloissa odotellessa hurman pohjakosketusta.
Sivulliselta tuntuu omituiselta, että ilman nestepulloa käsissä tai roikkumassa kaula hihnassa ei voi ottaa askeltakaan ilman hörppyä pullosta.
Waltarin sanoin näin on ollut ja näin tulee aina olemaan ei pidä nyt paikkaansa, vaan uuden tuntemattoman WWaltarin sanoin näin ei olet ollut, mutta nyt tulee näin aina olemaan.
Kommentit
Lähetä kommentti