Siirry pääsisältöön

1318. Kun näkökulmat loppuvat kesken


     Kameran täytyy olla kuin musiikki. Se noudattaa filmin rytmiä, sisältöä ja sanottavaa, totesi ohjaaja Risto Orko aikoinaan. Orkon sanoma pätee politiikkaan. Siinä ei pärjätä kahdella ilmeellä kuten näyttelijä Gary Cooper Hollywoodissa teki. Sote-seikkailu tämän armotta osoittaa.

     Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskisen viimeisin lausunto sote:sta oli tyly. Se pani lopullisen päätepisteen puolueiden puheenjohtajien sote-sopuun. Kaavailtu malli törmää vakaviin perustuslakiongelmiin.

     Korkealle asetetut toiveet eivät toteudu, vaan vaalien jälkeen alkaa keskustan kotikunta-maakunta-mallin yleissuunnittelu, yksityiskohtein hiominen ja tarvittavan lainsäädännön uudistaminen. Tätä työtä ei voi verratakaan nyt tehtyyn sote-valmisteluun.

     Nyt keskustalle aukeaa sen pitkään himoitsema momentum täydelliseen maakuntahallintoon. Sillä on omat vaalit, demokraattiset päätöksentekoelimet ja verotusoikeus. Kuntajärjestelmä sopeutetaan tähän luotuun maakuntahallintoon.

     Miksi näin tapahtuu? Keskusta on ”koko ikänsä” tehtävästään johtuen ajanut maaseudun asioita, olkoonkin, että ne ovat aivan erilasia kuin 50 vuotta sitten. Asutus pakkaantuu kasvukeskuksiin syrjäseutujen jäädessä palveluverkkojen katveisiin tai jopa ulottumattomiin. Alueisen työttömyys on korkea ja tunnelmat paikoin säikyttävän hiljaisia. Maakuntien äänet vain jyrkkenevät Helsingin herrojen enemmän tai vähemmän todellisia keskittämistoimenpiteitä vastaan. Tämä ei vielä riitää poliittiseksi pontimeksi maakuntahallintoon. Perusteltu, ajankohteinen ja osin realistien syy maakuntahallinnon luomiseksi on palveluverkkojen tehojen ja tasa-arvoisuuden lisääminen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *