Siirry pääsisältöön

2199. Matematiikka ja demokratia

     Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju piilee siinä, että noviisi keksii yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikka on myös demokraattinen siinä mielessä, että olkoon yksilöllisen opetuksen taso ja määrä kuinka suuri tahansa, matemaattinen kyvykkyys tällä korkealla kykytasolla olevalla henkilöllä ei enää lisäänny. Tällöin puhutaan huipuista.
    
Matematiikan kieli on myös kansanvälisin kieli.
    
Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen alalle.
    
Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppineisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala ja tieto kelpaavat. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä eli kaikki oppivat hyviksi käytännön laskunaisiksi ja – miehiksi.
     Oppineisuudella ja kokemuksella on pysyvää merkitystä silloin, kun tulee eteen vaikeita tilanteita ja joutuu vertaaman erilaisia selviytymisen vaihtoehtoja.
    
Oman alan löytämisessä on erittäin suotavaa poistua omalta kuuluisalta mukavuusalueelta. Kun sinne joutuu tai tietoisesti menee, on pakko sietää erilaisuuksia. Niistä voi versota portti uuteen alaan ja uraan.
    
Poistuessaan mukavuusalueeltaan voi melko varmasti luottaa siihen, että tavalla tai toisella päätyy toisen laiseen mahdollisuuksien ympäristöön. Täytyy vain uskaltaa ottaa se välttämätön tiikerihyppy.

matematiikka, tiikerinhyppy.
    
Lopiksi itse kunkin pitää panna merkille, että jo kohtuullisella perusmatematiikan päässä laskemisen taidoilla, saa etuja erilaisissa tavaran ostotilanteissa, esimerkiksi mökkipuutavaran ostoksilla. Myyjä näkee, että ostaja pysyy kärryillä ja myyjän on syytää tehdä asiallinen tarjous.

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *