Siirry pääsisältöön

2004. Pakolaisille oma maa

     Valtioita ei yleensä perusteta, vaan ne muodostuvat erilaisten väkivaltiasten kamppailujen ja poliittisten sopimusten kautta. Nyt kun EU-johto sormi suussa seuraa kymmenien tuhansien hukkumista Välimereen, pakolaiskysymyksen ratkaiseminen on mitä ajankohtaisinta.
     Valta osa Eurooppaan pyrkijöistä ollessa pohjoisafrikkalaisia EU-johto suunnittelee pakolaisten kokoamispaikoiksi Pohjois-Afrikan kohteita rannikolta tai sen lähialueita. EU-johtajat kyllä tajuavat, etteivät ne voi olla lopullinen ratkaisu, koska tavalla tai toisella ihmiset on niistä siirrettävä Eurooppaan. Toinen jatkuvasti esille noussut esitys on, että EU-maiden pitää auttaa lähtömaita pakolaisvirtojen pienentämiseksi. Tässä ei ole vuosien mittaan päästy puusta pidemmälle. Päivän HS:ssä Euroopan parlamentin puheenjohtaja Antonio Tajani kirjoittaa, että muuttoliikekriisi uhka eurooppalaista unelmaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005733862.html).
     Afrikan pohjoisrannikolta ja sen lähialueilta löytyy kyllä maa-alueita oman valtion perustamiseksi pakolaisille, kuhan jokainen osallinen kantaa kortensa kekoon se näkökulma mielessä, että tällä tavoin ratkaistaisiin valtava ongelma pakolaisten elinolojen parantamiseksi. Vaikein kysymys on, miten perustettu valtio hallinnollisesti ja logistisesti toimisi, jotta se voisi elättää asukkaansa. Jälkimmäinen muodostuu vaikeasti ratkaistavaksi.
     Työvoimaa ollessa runsaasti ja jos alue soveltuu viljelyyn, nämä luovat ratkaisua elintarviketuotannolle, mikä ei tietenkään kokonaan korva elintarvike tuontia. Tehdasteollisuuden saaminen on haasteellista. Ensiksi tämä voi osittain onnistua uusinvestoinneilla kulutustavaratuotantoon lähinnä omaan käyttöön.  Toiseksi siirtämällä Euroopasta vanhaa, mutta hyvin toimivia tehtaita tuottamaan maahan ja  lähimarkkinoille perustuotteita, luodaan tehdastyöpaikkoja. Kolmanneksi EU-maat voisivat myös sitoutua ostamaan maan tuotteita.
     Vääjäämättä syntyvät markkinahäiriöt voidaan ratkaista sopimuksilla ja sillä valtavalla edulla, että maan on erittäin tärkeä tekijä pakolaiskysymyksen ratkaisemisessa.
     On päivän selvää, että maa tarvitsee EU:n apua koko toimivan yhteiskunnan infrastruktuurin ja hallintojärjestelmän rakentamisessa. Maasta ei saa tulla minkään valtion siirtomaa eikä toisen luokan maa.
     Yhtä selvää on myös, että hanketta vastustetaan laidasta laitaan ja nurkasta nurkkaaa, mutta kaikkien selvintä on, että jos maahanmuuttokysymyksessä ei tapahdu jotain suurta, olemme ennen pitkään hyvin suurissa vaikeuksissa.
     Oman valtion perustamisen voidaan katsoa eräin osin olevan vaihtoehto avustaa pakolaisia omassa maassaan. Suuri ero kuitenkin on, kuten on niin usein huomattu, että voimakas korruptio estää uudistukset lähtömaassa. Se lokeroineen kehitystä estävänä voimana on niin iso, että parempi vaihtoehto on aloittaa kaikki alusta eikä rakentaa uutta korruptiohiekan päälle.
     Kun pakolaisvaltio onnistuu toiminnassaan, on odotettavissa pakolaisvirta sinne. Tämä näkymä on kuitenkin niin monen kehityksen polun päässä, että sitä on tässä vaiheessa turha murehtia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *