Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Pitäisi enempi ihmetellä kuin voi, miten kuntauudistus saattaa mennä niin metsään, kuin menee. Siinä on ollut jo vuosia mitä erilaisempia vaiheita ja ongelmia. Nyt se on täydellisessä solmussa eikä aukea ennen kuin uusi hallitus astuu remmiin. Siinä on samaan aikaan kaikki kriisit, mitä organisaatiossa voi olla: rahoitus-, identiteetti-, toiminta-ajatus- ja toimintalogiikka- sekä tuottavuuskriisit. Yksi osoitus tästä on, että kunnat saman aikaisesti ulkoistavat ja vetävät sisäänsä ulkoistettuja tehtäviä. Kokoomukselle tämä on ollut herkkupala. Onhan epämääräisen ulkoistamisen seurauksena 10 miljardia isännätöntä euroa siirretty  yksityisille yrityksille. Nyt kepun ajatus siirtyä maakunta-omakuntamaliin ja yhteen rahoituslähteeseen tuntuvat ainoilta oikeilta ratkaisuilta. Mutta kun esittäjänä on oppositiopuolue, niin ei käy. Täytyy muistaa, että jo nyt on olemassa 18 maakuntien liittoa, jolla yhteensa on lähes 2000 työntekijää. Pidän varmana, että vain ja ainoastaan seuraava h...

Puoli salassa hallitus on valmistelemassa kestävyysvajeen pienentämisen osana uusia ohjeita, mitä sairauksia ei hoideta käytettävissä olevilla metodeilla, jos hoidon vaikutukset eivät ole riittävän tehokkaita. Ohjeita laativassa neuvottelukunnassa ei ole potilasjärjestöjen edustajia eikä ohjeista voi valittaa. Yksittäisen potilaan kannalta tilanne on silloin se, että hän joko siirtyy  julkisen sektorin kustantamaan halpaan hoitojärjestelmään tai hän tavalla tai tosella rahoittaa oman hoitonsa itse. Hallituksen asettama neuvottelukunta joutuu tukeutumaan ohjeiden laadinnassa samoihin periaatteisiin, joilla lääkeyrityksien tutkimuksissa lääkkeen vaikutuksia arvoidaan, tilastotieteeseen. Näissä tutkimuksissa otetaan esimerkiksi 1000 henkilön populaatio, jonka 500 jäsenelle annetaan lääkettä ja 500:lle lumelääkettä. Jos tutkimus osoittaa, että lääkkeen saajista kymmenelle todetaan myönteisiä vaikutuksia lääkkeen tarkoittamaan suntaan ja lumelääkkeen saaneille kahdelle, niin lääke...

Geenimanipuloidut ruokaraaka-aineet ovat tulleet markkinoille pysyvästi. Maissi ja riisi valtaavat jalansijaa yhä suuremmassa määrin elintarviketuotannossa ja ja viime kädessää kiihtyväti runsastuvan ihmiskunnan suissa. Saman aikaisesti hallitusten välinen ilmastopanelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan ilmaston lämmetessä  useita asteita vuosisadan loppuun menessä perinteisen  ruoan tuotannon olosuhteet joutuvat vaikesti ennustettaviin olosuhteisiin maapallon eri alueilla. Jo 1980-luvulla patentti-ja rekisterihallituksen johtorymän ihmetteli, miten  Yhdysvalloissa oli mahdollista saada patentti geenimanipuloiduille uusille eliölajeille, muillekin kuin rokotteille. Asia unohtu nopeasti. Askel oli kuitenin oli otettu. Ihminen siis pystyy patentoimaan uusia eliöitä syötäväksi ja ihmisjäsenten varaosiksi. Niipä värien patentointi oli jo pikki juttu näiden rinnalla. Mutta mihin manipulaatio johtaa?  Esimerkkinä käy jälleen dynaaminen USA. Maan elintarvikejättien g...

Helsigin Sanomissa 24.9.2013 Amtti Blåfield käytti tärkeän puheenvuoron yritysoppien soveltumisesta valtionhallintoon. Erityisesti hän kritisoi konsernijohtamista, jota jopa päämisteri käyttää joissan tilanteissa tarkoittmaan valtion koneiston kokonaisjohtamista. Myös yrityssektorin asiakaskäsite joutuu  outoon valoon, silloin kun ihminen on heikoimmillan, kuten eilisillan Inkeri, joka TV 1:n ruudussa seikkaili vanhustenkotiin pääsyyn viidokosaa. Siinä nuorehko nainen päättäväisesti lateli ehtoja, miten laitokseen ei pääse. Pääsyn syinä olivat muiden muassa pysyvä karkailu ja päämäärätön harhailu iltamyöhään ulkona vähissä vaatteissa. Vahingosssa eksyminen ei kelpaa syyksi. Mutta se Antin kirjoitus. On totta, etteivät yritysoppien ajattelutavat,   termit ja johtamimallit sovi kailta osin julkiseen johtamiseen.Sopivuuden puolesta kuitenkin koulutetiin eteenkin 1980-luvun lopulla erään tunnetun gurun voimin. Vankikin oli asiakas. Siinä tapahtui yli löntejä, mutta kuten ...

Uusiintuvan energian käytön velvoitepaketissa (TEM 20.4.2010)  metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvoidaan noin 50 prosenttia ja tulivoiman noin 6 prosenttia. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 25 TWh (Metsäneuvoston kokous 4.9.2012). Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2011 oli noin 430 TWh. Vuonna 2011 metsähaketta poletettiin energiaksi 7,5 TWh  htpp://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm Nyt ollaan menossa tai ainakin suunnitellaan kohti  metsähaketta, mutta puhutaan tuulivoimasta, vaikka sen osuus uusiutuvien enrgialähteiden lisäyksestä on noin kymmenesosa metähakkeen osuudesta. Syy on tietenkin päivän selvä, koska uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa (105,3 €/MWh) kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun asti ( TEM-tiedote 24.11.2011) . Nyt sähköpörssihinta on noin 40€/MWh. Täytyy ihmetellä, miksi eritoteen  kaksi viimeisintä hallitusta tu...

1. Se on enemmän konsultointia ja markkinoitia kuin konkreettisen tuotteen valmistamista ja myyntiä.  2 Sen keskeiset osiot ja niiden omaksuminen ovat kohdemaassa liian  kulttuutisidonnaisia. 3. Järjestelmän sisäistettyään kohdemaa  voi sitä helposti  kopioida ja monistaa. 4. Suomessa järjestelmästä vallitsee samankaltainen ylivertaisuuden harhaluulo kuin Suomen pykimisestä  YK:n turvaneuvoston jäseneksi. 5. Järjestelmän maine on riskialtis. Yksi raaka pisatutkimus voi romuuttaa sen 6. Se on ankarasti kilpailtu globaalisesti.

Kokoomuksen nuoret ovat viimeme vuosina tehneet näyttäviä irtiottoja äärioikeistolaiseen suuntaan emopuolueen enemmän tai vähemmän seuraillessa ja nyökyteleessä  sivusta. Taannoin nuoret tahtoivat lopettaa sosiaalituen, koska se edesauttaa vähäosaisen kansan sikiämistä. Viime viikolla nuorten puheenjohtaja Susanna Koski ärhenteli kansanosan haukkumisen puolesta ja vaati poistamaan lakipykälän, joka nyt kriminalisoi kansaosan mollaamisen. Nuoret kannattavat yhteen ääneen brittipääministeri Cameronin Big Societyä, jossa ihmisen toimeentulo on hänestä itsetään ja sukulaisistaan kiinni. Jatketaanpa  kokoomusnuorten ajattelun seurauksia, jos he ovat itse sen unohtaneet tehdä. Heidän ihannoimansa Yhdysvallat käy mainiosti tässä vertailukohteena, vaikka maa on iso. USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosentia väestöstä. Suomessa vastaa lulu on 0.07 prosenttia. Yhdysvatain on pakko pitää rangaistukset mahdottoman ankarina, sillä  muutoin vankiluku kolmin kertaistuisi...

Tänään 19.9.2013 TV 1:n aamuohjelmassa oli taas kerran jonkun kirjan ja  kirjailijan esittely. Tällaista esittelyjarjaa on jatkunut vuosikausia peräjälkeen eri kanavilla. Esittelyt sisältävät sinänsä tärkeää informatiota  kirjamaailamasta yleensä ja tärkeistä kirjoista sekä ajan ilmiöistä. Hyödyllisiä ne varmaan ovat myös näin mainontaa saaneille kirjoille ja itse kirjailijoille. Ei siinä sinänsä mitään moitittavaa ole. Mutta missä viipyvät muiden luovien alojen töiden ja  niiden tekijöiden esittelyt? Taloudellisesti tärkeiden uusien patenttien esittely puuttu lähes tyystin samoim kuin TV-keskustelut uusista taidemaalaus- ja kuvanmuotoilutöistä. Harvoin nähdään esityksiä myös uusien oppimismenetelmien käyttöönotosta ja vielä harvemmin käytännöllisistä ratkaisuista  maa- ja metsatalouden toimialalta tai arjen talouden pyörittämisestä. Onko syy  kirjojen ja kirjailijoiden liiallisen esittelyyn televisioduuduissa niiden kiinnostavuus, toimittajien omat mieltymy...

Valtion puoliksi omistama Fortum Oyj on kehittyvä yritys. Se myy ja osataa sähkö samanaikaisesti sähköpörssistä. Synergia edut ovat ilmeiset, vaikka palomuuri myynnin ja tuotannon välillä on. Yhtiö on myös edelläkävijä puun prosessoinnissa polttoöljyksi, jonka markkinanäkymä on hyvä. Sen sijaan huolestuttavaa on, että yhtiö myös  kilpailutta sähkön asiakkaiden puolsesta. Esimerkiksi 19.8.2013 Fortumin Adwords-mainos kuului sanatarkasti: "Kilpailutamme sähkön puolestasi. Fortum sähkö vaivatta netistä" Näin pitkälle asiakaspavelua tuskin kannattaa viedeä. http://www.google.fi/#hl=fi&q=kilpailuta+s%C3%A4hk%C3%B6&start=10

Suomessa on joka neljäs vuosi kunnallis- ja eduskuntavallit, joka viides vuosi EU-vaalit ja joka kuudes vuosi presidentin vaalait. Jos numero-oppiin perehtunyt ja jymyvaalitappioita pelkäävä olisi määrännyt vaalien ajankohdat, niin valituiksi tulisivat joka kolmas, viides, seitesmäs ja yhdestoista vuosi. Esimerkiksi kuntavaalit voisivat olla joka 3., eduskuntavaalit joka 5., EU-vaalit joka 7. ja presidentinvaalt joka 11. vuosi. Tämä sopisi erityisen hyvin presidentivaaleihin, koska sama henkilö yleensä valitaan aina toiselle kaudelle. Silloin mahdollisuus sille, että saman vuoden kaksissa vaaleissa jollekin puolueelle tulee tappio on pienin. Kunta- ja eduskuntavaaleissa tämä tapahtuisi joka 15. vuosi. Mahdollisuus, että kaikissa neljässä vaaleissa tulisi tappio jollekin puolueelle samana vuonna on joka 1155. vuosi. Tämä johtuu siitä, että luvut 3,5,7,ja 11 ovat maagisia alkulukuja. Ne eivät ole jaollisia kuin ykkösellä ja itsellään. Matemattikassa puhutaan eri joukkojen mahtavuu...

Helsingin Sanomissa 17.9.2013 oli otsikko” Kilpailutus tappaa palveluja”. Vähän kysyttyissä erityispalveluissa syrjäseuduilla kilpailutusvaatimus on todella murhellinen ja voi johtaa ikäviin tilentesiin. Yhtäältä on ymmärrettävää, että tarkastusviranomaiset ja kilpailijat eivät katso hyvällä silmällä, kun palveluja ostetaan ns. tiskin alta. Eihän se hyvältä näyttä. Toisaalta ei se sekään näytä hyvältä, kun paikallinen marttayhdistys voisi ulkoiluttaa huono kuntoista vanhusta ja hoitaa tämän apteekkiasioita mitättömällä palkkiolla, mutta se kilpailutuspeikko vaanii nurkan takana. Näissä tilanteissa tilaajaviranomaisen on otettava rohkeasti se harkitavalta, mikä hänelle kilpailuttamisasioissa kuuluu. Päätöksentekoa helpottaa, kun jokainen kunnan ja valtion kilpailutuskysymyksiin asianmukaisin perustein liittyvä työntekijä ilmoittaa kaikki kytköksensä yrityksiin ja yhteisöihin, jotka toimivat työnantajansa mahdollisina alihankkijoina. Menettely estäisi muiden muassa tapaukset, jois...

Kekkonen istui pitkään vallassa suurvallan kyljessä. Neuvostoliiton lieka oli kova ja karu. Siperian roudan maa tuntui ikuiselta ja Kekkonen kuolemattomalta. Kekkosen mentyä alkoi Suomessa yksi merkillisimmistä omaisuuden uudelleenjako-operaatioista. Tämän mahdollisti kokoomuksen nousu valtaan 1986 ja demarien pitkään kestävä välinpitämättömyys valtion omaisuuden järkevästä hallinnasta ja hallinnoinnista. Oliko asioiden kulku sitenkään näin yksinkertainen? Pinnan päälle ensimmäisenä näkyvässä operaatiossa Lääkintöhallitus ja Rakennushallitus lakkautettiin. Maa jäi vaille keskitettyä operatiivista sairaala- ja sosiaalialan sekä rakentamisen ja kaavoittamisen sekä arkkitehtuurin johtoa. Näitä johtoportaita ei haluttukaan, vaan yksityisen sektorin annettiin vapaasti toimia nillä valtion tehtäväalueilla ja laskuttaa siitä valtiota. Jos sairaanhoidon keskitetty johto olisi säilytetty tällaista sote-sotkua ja valelääkärijupakkaa ei olisi syntynyt. Nyt sotesotku on oikeiston toivottu kein...

"Katainen on meidän lupaavimpia johtajapoliitikkoja, vaikkei hän vielä osaa käyttää lipposmaisia murjaisuja kuten nahkurin orsilla tavataan." Näin kirjoitis blogiini 21.2.2010. Johtaminen on kuitenkin paradokseja täynnä. Milloin tarvitaan vahva, milloin heikkoa johtajaa, milloin ei kaivata johtajaa lainkaan. Nämä paradoksit ilmeisesti kumpuavat siitä, että johtaminen on enimmäkseen seuraillut ympäristön vaatimuksia ja ilmiöitä eikä ole pystynyt toimimaan muutosten agennntina. kuten esimerkiksi tekniikka ja lääketiede ovat toimineet - enemmän tai vähennän kompuroimalla, muta kuitenkin. Johtamisen konkreettiset välineet ovat tietenkin kehittyneet, mutta sisältö polkee paikallaan. Kuka osaa selittää tämän? Perimmäinen syy johtamisen innovaatioiden vähäisyyteen on johtamisen leadershipin kuuluminen käyttäytymistieteisiin, jotka eivät ole milloinkaan johtaneet maailman kehitystä? Vaivaako taloustiedettä osin sama tauti, koska markkinat ovat hyvin pitkälle psykologiaa? 1400-l...

Taloustieteen eräänä heikkoutena on pidetty sen huonoa toistettavuuttaa, siis koetta ei voida toistaa samoissa olasuhteissa, kuten tieteissä yleenssä voidaan. USA:n vuoden 2008 finanssikriisi tarjoaa jonkinlaisen analogian, mitä EU-rahatemmellyksessä nyt tapahtuu ja pohtia, miten Euroopalle käy. USA:n keskuspankki rahoitti pankkeja ja autoteollisuutta setelien määrää lisäämällä noin 2000 miljardilla dollarilla. Raha ei ehtinyt valua kuluttajille, vaan talous- ja valtaeliitti ja poliittiset eliittikeskukset estivät sen tasaammalla tai kasvattamalla sitä ennen tilejään enemmän tai vähemmän epämääräisin keinoin finanssivalvonnan puuttumatta asioihin. Iflaatio ei noussut, koska kuluttajalle asti rahaa ei tippunut tässä pyradiimipelissä. Nyt EU:ssa on ilmaista rahaa tarjolla. Epäilen, että kaikki EU:n valtakeskukset, kuten valtiot, puolueet, pankit, suuryhtiöt, mahtisuvut, katolinen kirkko, jne ottavat kaiken irti rahan määrän lisäämisestä niin kauan, kunnes tilit on saatu joten kuten...

Miten käy, kun Lähi-idän öljy alkaa virrata Itämaihin yhä enempi ja enempi ja liuskekiviöljyn osoittautuessa kuplaksi? Elokuva Syriana pani pohtimaan tätä. Nyt Lähi-idän sheikit rikastuvat ja valtaavat Lontoon Cityä sen kansa lukeiessa pyhiä kirjoja ja naisten kulkiessat mustissa kaksi metriä miesten jäljessä. USA lastaa laivat öljyllä itseleen ja Kiinaan. USA ei tue demokratian kehitystä Lähi-idässä, kuten se teki Japanissa, koska Idässä on öljyä, mutta Japanissa ei. Lähi-idän demokratisoituminen on hengenvaarallista USA:lle, koska tällöin idänkansat alkaisivat vaatia hyvinvointia ja Lähi-idän parlamentit voisivat kääntää öljyputket suoraan Kiinaan. Eurooppalaiset tämän sotkuglobalisaaton aloittivat ryhtyessään Amaerikan maiden röyhkeälla valloituksella ja kristinuskon sodillaan.

Immo Pohjola kirjoitti HS:n mielipideosiossa naulankantaan osuvan artikkelin palvelun saajien vedättämisestä. Hän kirjoitti muiden muassa: ”Julkisten palvelujen yksityistäminen on käytännössä antanut yksityisille palvelujen tuottajille monopoliin perustuvaa määräysvaltaa suhteessa yksityisiin kansalaisiin.” Tähän voidaan lisätä Jämsän tapaus. Jämsän kunta luuli vuoden 2010 alussa ulkoistavansa terveydenhoitonsa julkishallinnon yhtiölle, mutta sitä ennen Suomen Itsenäisyyden Rahasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisuutta, olikin myynyt yksityiselle yritykselle salaa osuutensa tästä yhtiöstä. Kunta jäi vähemmistöosakkaaksi ja kauhulla odottelee, milloin potilaita alkaa hoitaa ”italialainen” yhtiö. Palvelujen heikko laatu ei koske vain hyvinvointipalveluja, vaan myös hallintopalveluja. Muutama esimerkki. Kelan päätösten valitusten käsittelyaika on käsittämättömät 14 kuukautta, tulli peri laitonta veroa käytetystä tuontiautoista kymmeniä vuosia kymmeniä miljoonia euroja, eläkeikää ...

Ehdotan tutkimusta, jossa otetaan tarkastelun kohteiksi mitattavia suoritteita aikaan saavat virastot. Näitä voisivat olla muiden muassa maanmittauslaitos, patentti- ja rekisterihallitus, verohallinto ja työvoimahallinto ja katsotaan, miten suoritemäärät, it-kustannukset ja henkilöstömäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneet. Voi löytyä yllätyksiä! Valtion yrityksiä ei pidä yhdistää mitenkään peruskoneiston tuottavuuteen, sillä kokoomus hankkii äänestäjiä innovaatiotuilla ja runsailla eduilla yritystensä henkilökunnalle kepun hoitaessa saman homman maataloustuilla.

1. Kaikki kunnat lakkautetaan. 2. Niiden tilalle perustetaan viisi alueellista Suomikeskusta. 3. Eduskuntavaalien yhteydessä niille valitaan johtokunnat. 4. Jokaiseen Suomikeskukseen perustetaan kaksi Ideaparkkia. 5. Maaseutuväki houkutellaan tilapäisin aluetuin muuttamaan Ideaparkkien läheisyyteen. 6. Suomi liittyy NATO:on ja puolustusvoimat lakkautetaan, jolloin vapauttu mm. 30000 työntekijää. 8. Tavoitteesta, että Suomi on kaikkialla asutettu ja alueellisesta maanpuolustuksesta luovutaan. 7. TEKES:n, Finferan ja SITRA:n se osa rahoista, joka ei tuota mitään (Sitä on paljon.) siirretään Somikeskuksiin. 8. Työvoimahallinosa karsitaan puolet pois.

Demarit on galluppien mukaan syvässä kuopassa 16%:n kannatuksellaan. Uusiin vaalihin on puolitoista vuotta aika. Mikä on tässä ahtaassa tilanteessa puolueen strategia? Vaihdetaanko Urpilainen sivistyneesti parempaan puoluejohtajaan? Mutta kehen. Kandidaatteja on vähän, mutta halukkaita on useampia Mikael Jungerista lähtien. Ei löydy Urpilaista pätevämpää tässa tilanteessa, sillä jo EU-asiat ilman, että joutuu toisten vietäväksi, on liian haastava tehtävä uudelle valtiovarainministerille. Ainoastaan Tuomioja pystyisi tähän, mutta häntä tarvitaan enempi ulkoministerinä kuin talousministerinä. Jouko Skinnari olis pätevä, liian väritön pääministeriksi, vaikka hallitseekin talouskysymykset. Ja koska Urpilaninen ole mikään epäonnistuja, sitä suuremmalla syyllä mahdollisen seuraajan valinta on vaikeaa. Jäljelle jää vain yksi strategia. Demarien on saatava vaalikauden loppukuukausina ulkomaankauppa vetämään tavalla tai toisella. Se takaisi seuraavissa vaaleissa demarien kohtuullisen menestymi...

Ministesri Kyllönen potki aikoinaan liikenneviraston pääjojohtaja Juhani Tervalan pellolle. Oli kova temppu ministeriltä antaa lähtöpassit hallinnon ikonille Tervalalle. Sisäpiiri sen rankkuden ainakin tietää. Oven näyttäminen oli kuitenkin oikein, koska Tervala pelasi pokeria valtion määrärahoilla ja sekoitti jopa eduskunnan pasamat hetkeksi. Yhtä kova temppu Kyllöseltä oli panna hetimmin uusiksi ajokorttilaki opetuslupa-ajokortin osoittautuessa liian kalliiksi. Kyllönen otti kansalaisten palautteen kiitettävän nopeasti huomioon. Harva ministeri pystyy tähän. Kyllöselle myös tästä ruusuja. Kataisen rasittuneesta olemuksesta näkee, että hän on jo pitkää kantanut raskasta salkkua ministerinä. Urpilainen seurailee persässä. On kohtuutonta, että viiime hallituksissa samat henkilöt ministerinä on pantu kantamaan lähes vuosikymmen pituista rankaa vastuuta. Ei ministeritkään tällaiseen työtaakaan pysty, kun ei johtavat virkamiehetkään ilman työkiertoa siihen kykene. Vai valtako motivoi? ...

Hallituksen rakennepakettiin kuuluu muiden muassa miljaradin euron vuosisäästöt kunta- ja soteuudistuksilla. Tätä hötöä unelmaa on vaikeaa toteuttaa, koska siinä ei ole sarvia, joihin kiini tarttua. Yhtenä helppona keinona on palvelu- ja toimenpidemaksujen käyttö nykyistä laajemmin. Esimerkiksi rakennustarkastajan pakeilla käynti voisi maksaa about 201 euroa ja pihapuiden kaatolupa 59 euroa per puu. Varsinainen aarre-arkku saattaisi olla kesämökkiläisten pelottelu sillä, että kunta alkaa lunastaa rantatonttien vesijättömaan itselleen. Toimenpide olisi sinänsä suurin piirtein lainmukainen, mutta tietenkin kammotava. Silloinhan kuka tahansa saattaisi vetää mökkirantaansi veneensä ja viettää siinä mukavaa onkipäivää. Todellisuudessa kalastuskunnat ja siinä sivussa myös oikeat kunnat voisivat tienata kymmeniä miljoonia euroja vaatimalla vesijättömaan lunastamista rantatonttien omistajilta.

Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen avustajina toimivat myös lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Ei tämä ole harmoonista rauhallista työtä, vaan hallinnon sisällä on kilpailu siitä, mikä taho urkkii eniten, synkimmin ja salaisimmin presidentin puuttumatta asiaan. USA on pumpannut biljoonia dollareita vuosisatojen aikana eri finanssikonsepteilla eri maanosiin. Näitä dollareita se saa takaisin yhtä helposti kuin nälkäinen pihvinsä mäkkäristä myymällä dollarimaihin oblikaatiota ja painamalla lisää dollareita. Sen ei tarvitsee huolestua velkaantumisestaan sentin vertaa, koska maa painaa yksinoikeudella seteleitä globaaliin jakoon, missä se aika, jossa setelirahoitus kulkee tiensä päähän on loputtoman pitkä, toisin kuin Euroopassa. USA on tänä päivänä painanut satoja keissiä devalvaatiolta suojassa pöhöttyneitä dollareita, maksanu...

Yksi sanoo Suomen olevan historiallisessa murroksessa, jossa puu väistyy, teknologia horjuu ja high- ja cleantech:ien tulemista odotellaan. Toinen sanoo, että vain yki kolmas osa suomalaisista haluavaa kokeilla yrittämistä. Kolmas sanoo, etteivät pk-yritykset halua kasvaa. Neljäs sanoo suuren osan perheyrityksistä haluavan lopettaa, koska ei ole jatkajaa. Viides rakentaa Arbian niemimaallee vauhdikkaasti suomalaista peruskouljärjestelmää, jota rakentajapuolue kiivaasti vastusti Suomessa 1970-luvulla taantumuksellisena. Suomen hallituksen oli nyt rehellisesti tunnustettava, ettei suomalaisista siinä laajuudessa kuin maan vientitulojen lisääminen edellyttää, ole globaalitason bisnesihmisiski ja myyntitykeiksi. Liikkuminen ja suvereeni sukkulointi kansainvälisissä kokouksisa ja foorumeilla on puutteelista, jopa surkeaa. Kuuluisia esimerkkejä tässä ei tarvitse toistaa. Suomessa ei ole mistään muusta puutetta kuin gkobaalitason johtajista ja markkinointi- sekä myynti-ihmisistä. Aalto...

Kokoomuksen nuorten liiton tavoiteohjelman uuslileberalistiset linjaukset tuskin tapahtuvat ilman pääpuolueen tukea. Nuoret luopuisivat muiden muassa työehtosopimusten yleissitovuudesta ja lain kohdasta, joka kieltää kiihotuksen kansan osaa vastaan. Pääpuolue käuttää nuoria käsikassarana suurempien voittojen toivossa. Nuorten sallisimisella tämän tyyliset lausumat kokoomus viestittää, että myös pääpuolueessa ajatellaan laajemmin näin. Kokoomus haluaa näin lödä jarruja perussuomalaisten nousulle ohi kokoomuksen.Kokoooomusjohta ajattelee, että äänestäjiä pitää saada sankoin joukoin lisää. Kilti Kanerva oli pantu kommetoimaan nuorten puheenjohtaja Susanna Kosken ärhäköintia TV 2:n Ajankohtaisessa kakkosessa 9.9.2013, mutta taipumaton Koski pysyi tiukasti sanojensa takana. Ei auttanut vaikka Ike toisti monen kertaan, että nuorten tavoiteohjelmalla ei oli mitään aatteelista yhteyttä kokoomukseen. Tujunen toisti saama. Kokoomusnuoten johtaja Koski on Iken mielestä ohittanut jo Halla-a...

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen oli A-studion haastattelussa aiheesta miten Suomi saadaan jaloilleen. Hän mainitsi toimenpiteinä mm. suuria kysymyksiä käsittelevät foorumit yhteisten näkemysten hiomiseksi. Hän piti tärkeänä, että hallituksen iltakoulua kehitetään ja valtioneuvostonkanslia resurssoidaan, jotta se voi laatia vaihtoehtoisia yhteiskuntapoliittisia linjauksia. Hän korosti myös visioiden ja strategioiden aikaansaamista ohjaamaan kehitystä, poikkihalinnollisen yhteistyön parantamista irti siiloajattelusta, hyvien käytäntöjen soveltamista ja kuntien rahoitusjärjestelmien uusimista Nyt kun hallitus on päättänyt rakennepaketista, jossa on kymmeniä alakohtia, olisi pikimmin päätettävä yksityiskohtaisesta toteuttamisprotokollasta, sillä järjestään hallituksen vähääkin monimutkaisemmat hankeet ovat kaatuneet toteuttamisesta lipsumiseen. Herää kysmys, miksi muutoksia ei saada aikaan, vaikka tiedetään mitä pitää muuttaa? Prof. Kassila sanoi haastattelussa kuukausi sitten, että el...

7.9.2013 TV 3:n pääauutisaieehana oli sähkön kilpailuttaminen. Pörssisähkön hinnat laskevat ja sähköyhtiöt suunnittelevat 10-11 prosentin sähköenergian hintojen pudotusta. Tästä huolimatta kotitaloudet yhä enemmän kilpailuttavat sähköyhtiöitä, nyt 8 prosenttia. Hyvä n'in. Mutta kokemuksesta voin sanoa, että energiamarkkinaviraston sivut johtavat halvan sähkön etijöitä harhaa. Tämä siksi, että: *sivu ole ole ajantasalla, koska yhtiöt ilmoittvat sinne hintansa vaihtelevalla viiveellä, jos ollenkaan *sinne ilmoitetun määräaikaisen sopimuksen alkamis- ja päättymispäivämäärät puutuvat *ytiöt eivät ilmoita halvimpia hintoja lainkaan *sieltä puuttuvat kokonaan lyhyt kestoiset tosi edulliset kmpanjat. Niinpä lukuisten yhteydenottojen perusteellla voin sanoa, että ihmiset tekevät energiayhtiöpäätöksensä virheellisin perustein. Ihmiset uskovat viranoamista tässäkin asiassa. Viraston viralliselta sivulta eivät löydy lähimainkaan edullisimmat kulloisetkin sähkön hinnan. Siksi toivon, että...

Oikeuskansleri Jonkan mielestä 6.9.2013 Himasen projetkin valmistelu oli huonoa hallintoa ja se olisi pitänyt kilpailuttaa. Samana iltana TV 1:n pääuutissa toimittajan kysyessä valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankiselta, mitä tästä opittiin, tämä totesi vain, että hanke olisi pitänyt paremmin valmistella. Kyynikko voi sanoa tähän, että niinhän ne kaikki hankkeet olisi pitänyt tehdä. Lankisen lausunto osoittaa vastuun pakoilua ja suoraselkäisyyden puutetta. Hänen olisi pitänyt rehellisesti myöntää, että hanke olisi todella pitänyt kilpailuttaa eikä pitää lisää kokouksia. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska ilmapiiri, jossa Katainen antaa ymmärtää Himasen olevan pätevin työn suorittajan, on SITRA:n, Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemia edustajille ahdistava, jopa traumaattiinen. Tämän kaltainen outo tunnelma on koettu moneen kertaan hallinnossa, kun jokin hankeen taustalla valtaa omaava taho ohjaa verhojen takaa toimintaa haluamaansa suuntaan.Tässä kohtaa tulee Kat...

Olin itse puolustamassa mm. terveyspalvelujen yksitystämistä 1990-luvulla johtajana, luennoillani ja oppikirjoissani. Tilanne oli silloin toinen kuin nyt, koska julkisen sektorin palvelutuotantoa pidettiin paikalle jämähtäneenä ja kilpailulta suojatuna. Tehtiin mm. seuraavat virheet: *ei osattu nähdä, kuinka suuri hyppäys ulkoistaminen oli ja kuinka paljon osaamista ja työtä kilpailuttaminen vaatii *luotettiin liikaa yksityisen sekotorin tehokkuuteen ja aliarviotiin kuntien oma osaaminen ja tuotanto *unohdetiin, kuka valvoo ja miten koko palveluketjun laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia *yliarviotiin markkinoiden toimivuus. Kansainvälinen ketju saattoi voittaa paikallisen tarjoiskilpailun alihinoitelulla. Oli jopa tapauksia, jossa ARA myönsi avustusta yleishyödylliselle yhtiölle hoivakodin rakentamiseen. Myöhemmin yhtiö osoittauti osaksi hoivakonernia, jota tuotti kyseisessa kodissa palvelut Nyt kun kokemuksia on karttunut, niin *kunnilla pitää olla vankka kilpailuttamisasiantun...

Käsikirjojen mukaan liikennelentokoneet laskeutuvat 3 asteen jatkuvassa liukukulmassa 10 - 15 kilometriä ennen kenttää. Käytännössä tähän ei päästä juuri milloinkaan sään, muun liikenteen tai ohjaajien takia, vaan kone joutuu käyttämään pysyäkseen laskeutumisreitillä lähes vuoronperään laskeutumissiivekkeitä ja moottoreita, jolloin syntyy voimasta aerodynaamista ja moottorimelua maata kohti. Ison liikennekoneen lentäessä pitkän matkan matalalla sen aiheuttaman häiritsevän melun pinta-ala kohtisuoraan maata kohti on suuri. Tätä pinta-alaa voidaan tehokkaasti pienentää, jos kone lentää laskeutumisessa mahdollisemman pitkään esimerkiksi 600 metrin korkeudessa 250 metrin sijasta, koska desibelitaso on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Turvallisuudesta ei tarvitse tinkiä. Tällainen laskeutuminen edellyttää kuitenkin moottoreiden voimakasta käyttämistä lähellä kenttää, mikä lisää polttoainekuluja. Tällöin laskeutumisen finaalin alkuosa olisi nykyistä jyrkempi ja loppuosa sama...

Tätä on odotettu kauan. Aiemmat teveyshaittaselvitykset ovat perustuneet Finavian insinöörien laskelmiin. Täytyy ihmetellä, miten tuomiostuimet ovat nämä hyväksyneet. Olen vuodesta 2003 suhtautunut kriittisesti Finavian mittauksiin ja kirjoittanut sen epäkohista paljon eri web-sisvuilla. Täyttyy vielä kerran tuode esille lentomelun erikoisuudet, jotta sen vaakavaa uhkaa terveydelle voi jokainen arvioida. Lentomelu: *on hetkellistä ja satunaista *voi olla hiljaista 90 sekuntista - tunttiin ja sitten tulee talon ylle 10 seknnissa voimistuva 90db:n melu,joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuaksenn muutaman minutin päästä *suurin osa melusta tulee rungon aerodynamiikan muutoksista ilmavirrassa, kun kone jarruttä siivekeillä *tämä saa aikaan myös ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät talon ikkunalaseja ja tärykalvoja *yölennot saatavat pitääa asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahtamisen välimaasossa kokoyön Tässä lupaus tutkimuksesta http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki-Vantaa+m...

Itävalta on valinnut toisen tien sevvyityäkseen lamasta. Maassa työttömyys on alle 5 prosenttia. Suomen pitää seurata samankaltaista tietä. Velkarahaa eitavita,kun Suomen Pankin siirtää taseestaan mijardi euroa ensi vuoden budjettiin infrastruktuurien investointeihin, kuten homekouluhin, rataverkkoon ja teihin. Sipilän esittämän rahaston avulla saadaan toinen merkittävää työntövoima uusien yritysten luomiselle ja menestymiselle. Näissä elvitystoimissa ei velkarahaa tarvita lainkaan. Sipilän esitys on erinomasinen, sillä rahaston siipien suojassa voi syntyä ehkä tuhat uutta menestyvää yritystä. Tässä yhteydessä on turha pelätä paluuta valtiojohtoisuuteen. Rahaston hallinnon ja johdon pitää olla määrätietoinen,ammattitaitoinen,innostava jajohtamipätevä, ei poliitikkovetoinen. Hyviä startuppeja potkitaan ylös ja huonot ulos. Katainen sanoo vain Sipilän esitykselle, että hyvää toteutamme sen vain toisella tavalla. Millä tavalla? TEKEsin luutuneiden kaavojen mukaanko?

Markkinointi antaa ymmärtää, että johdon tietojärjestelmät (business intelligence) ovat tämän päivän yksiä kuumia hittejä. Periaatteessa tuote onkin lupaava kehittyvän tekniikan ansiosta, mutta sen käyttö aiheuttaa kustannuksia. Jatkuvan ja suuren kustannuserän aikaan saa se, että yrityksen jokainen tosite pitää kirjata siten, että tositteen tieto on voidaan käsitellä yhdessä muiden tositteiden tieojen kanssa monilla erilaisilla ryhmittelyillä ja monissa eri tietojärjestelmissä. Tämä vaatii koko organisaation läpikäyvää koulutusta ja protokollaa, miten tositteita kirjataan ja käsitellään riippumatta siitä, syntyvätkö tositteet sähköisesti vai ei, sekä ict-resursseja. Business intelligencesen todellinen haaste on kuitenkin siinä, miten tämä tekointelligenssi pystyy jatkuvasti mukautumaan johdon straregisen ajattelun ja päätöksenteon vaatimuksiin ja hyödyttämään strategista johtamista. Operatiivisella tasolla se onnistuu helpommin, mutta strategisella tasolla sen pitää jatkuvasti sy...

Siitä ollaan yhtä mieltä, että Suomen perinteiset tukijalat puu ja metalli ovat murroksessa ja Nokian kännykkäbisnes on myyti Microsoftille. Televisiossa nokialaiset vuorotellen voivottelevat uraputkensa perään ja ansaitusti iloitsevat sijoitussalkkujensa kasvusta. Missä on dynamisuus ja armoton bisneshenkisyys? Muiden muassa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, Nordean Leena Mörttinen ja puheenjohtaja Juha Sipilä puhuvat kilvan eri medioissa, kuinka ict, hightech, cleantech ja biomassa avaavat Suomelle portteja uuteen nousuun. Ainoastaan kansanedustaja Mikael Jungner uskalsi haastaa oikean pointin: Suomen bisneshenkiyys- ja johtamisosamisvajeen. Suomi on pieni maa. Sen takia meillä voisi olla karismaattinen toimivaltaninen johtaja organisaatioineen. Hänen tehtävänään olisi koota hajalleen karanneet palikat yhteen ja luoda alustaa ja intohimoa, johon perustuen voidaan luoda uusia yrityksiä ja joista vanhat voisivat ponnista uusiin ja parempiin tuotteisiin. Se voisi olla kansallinen...

Arvostan Isokallion mielipiteitä ja tapaa esittää asiansa. Tässä on yksi julkista sektoria mollaava Isotalon puheenvuoro http://areena.yle.fi/radio/1953461. Tällaisia sanomisia tarvitaan. Mutta eräät kohdat herättävät epäilyjä. Vastaan niihin Kallen tyylillä. Suomessa on noin 2,6 miljoona työllistä, joista noin 450 tuhatta työskentelee julkisella sektorilla tuottaen yhteiskunalle toimintaedellytyksiä, turvaa ja elinvoimaisuutta. Isokallion murtoluvt ¼ ja ¾ elättäjistä ja elätettävistä ovat tässä yhteydessä omituisia. Alle tuhat virkaa voidaan lakkauttaa välittöömästi tapeettomina ja alle kymmenen tuhatta voidaan 5-6 vuoden aikavälillä rationalisoida avoimen sektorin tehtäviin, jos niitä on. Tämä tuo noin 200 miljoonan euron vuosittaiset nettosäästöt. Jos kuuluisuutta saaneita paperin pyörittäjiä vähennetään enemmään, hakemusajat ja jonot kasvavat, päätökset viipyvät ja korruption uhka lisääntyy. Maamme innovaatiojärjestelmä on saanut ulkomaisia kehuja, koulutusjärjestelmä kiitost...

Moni on tuskaillut säännöllisin väliajoin eri muodoissa tyrkytettyjen johtamisoppien kanssa ja ihmetellyt, mihin niitä kaikkia oikein tarvitaan. Eivätkö Maslowin tarvehierarkiat enää riitä ja ovatko Druckerin opit loppuun kulutetut? "Minä en lähde enää yhteenkään seminaariin, kaikki on kuultu jo moneen kertaan", on hyvin usein kuultu kommentti kaiken kokeneiden suusta. Mutta onko sittenkin niin, että uudet opit ja sovellutukset ovat välttämättömyyksiä työntekijöiden ja esimiesten pysymiselle kehityksen kyydissä mukana, jopa sen edellä? Oppiuskovainen jatkaa vielä: "Kunkin ikäluokan on itse tehtävä oma päänsä myös johtamisopeissa. Tässä savotassa on oltava mukana myös ne aiemmat ikäryhmät, jotka ovat jo päänsä tehneet. Näin luodaan yksi perusta yrityksen esimiesten ja henkilöstön yhteisten sävelten syntymiselle. Johtamisopit sisältävät uudistuvan terminologian, jota ilman työmarkkinakommunikoinnissa ei pärjää. On turha kukkoilla kehitykselle." Vai onko sittenkin ...

1.Tasa-arvosyyt *palveulejen saatavuus- ja laatuerot *kustannus- ja veroäyrierot 2.Osaamissyyt *pienessä kunnassa korkea spesifiosaaminen on sattumasta kiinni *suuressa kunnassa spesifisyyttä vaativaa työtä on niin paljon, että kanantta palkata asiantuntijoita 3.Tuottavyyssyyt *suuremman tuotannon edut, yksikkökustannukset alas *asiantuntijaryhmien käyttö *yhteen sopivimpia ict-laitteita, tuottavuutta lisää 4.Vaikuttavuussyyt *suuremman tuotantovolyymi mahdollistaa vaikuttavuusevaluoinnin: tapausten määrä, asiantuntijat 2.9.2013

1970-luvulla IBM oli kova sana koneissa ja ohjelmissa ja sen lobbaus ja tarjoulu oli hurjaa. 1980-luvulla VM:n atk-toimiston kontrolli it-laiteisiin lakkautettiin, minkä seurauksena virastot saivat hankkia vapaasti ohjelmistoja ja koneita. Valtionhallinnon tietokokeskus VTKK eli kukoistuskauttaan puitesopimuksineen ja pyristeli markkinajohtajaksi kansallisissa järjestelmissä., mm Teko-tekstinkäsitely 1990-luvullaVTKK lopetetiin ja syntyi TIETO OY. Samaan aikaan ict-sovellutuksia alettiin rustaamaan kaikkialla hallinossa ilman mitään koordiinaatiota. Ei ollut tahoa, joka olisi vahtinut kehitystä. 1990-luvulla aloitettu tulosohjaus ja kuntien vapauttaminen normeista vain kiihdytti hajaantumista. 2000-luvulla kehitystä ei ole saatu kuriin eikä ohjaukseen. Olin itse näissä touhuissa mukana. Kaduttaa kun en käyttänyt asemaani hyväkseni, momenttumiani. Olin v.1992 valtiovarainministeriön kehittämisosaston vs.ylijohtaja. Ict-asiat kuuluivat vastuulleni. Olisi pitänyt vuodessa vain pyy...

Työyksiköissä suurena mysteerinä on luovuuden saamisen esiin tiimissä. Tämä siksi, että jokainen on omalla tietoperustallaan ja resursseillaan luova ainutlaatuisella tavalla, mutta tätä luovuutta ei välttämättä saada liitettyä muiden tiimin jäsenten luovuusmaailmaan. Kaikenlaisen tiedon hankkiminen omaan päähän reserviin on välttämätöntä, koska joskus, aivan odottamatta, voi tulla hetki, jolloin kauan sitten jostain luettu tai kuultu tieto voi ratkaisevalla tavalla yhdistyä pienestä reiästä pulpahtavaksi ideaksi. Voidaan kysyä, että kuka tässä prosessia on moottorina: yksilö, tiimi, esimies. Miten tämä prosessi organisoidaan? (Mm Leena Palosuo on pohtinut tätä ongelmaa) Valtaosa luovuudesta on arjen luovuutta, ei isojen innovaatioiden. Johdon suurena haasteena, mutta ennen kaikkea mahdollisuutena, on miten saada kohtaamaan nuorten joustava intelligenttsia ja vanhojen monessa tulessa karaistunut älykkyys. 2.9.2013

1. Älä tee itse, jos et varmasti osaa - harva osaa. 2. Varaa suunnittelluun ja urakoitsijan valintaan aikaa 6 kk - 1,5 vuotta. 3. Ota asiantuntija alusta alkaen mukaan: sukulainen, ystävä, tuttu, tutun tuttu, ulkopuolinen ystäväasiantuntija. Alussa tietenkin voit peheen kesken ja ystäväporukassa ideoida tulevaa työtä. 4. Ota valokuvat ennen työn alkamista, seinistä, lattiasta, WC-pöntöstä, oven- ja ja ikkunapielistä, katosta, ilmanvaihtoventtiileistä, vesiputkien ulostuloista, yleensä kaikesta mahdollisesta, jolla voit todistaa, miten tilanne oli ennen remonttia. 5. Tee sopimus ja työohjelma niin yksityiskohtiaseksi, ettei synny väärää tulkintaa. Älä hyväksy sanamuotoja kuten ”kaatojen järjestely”, vaan ”tehdään uudet kaadot valamalla lattia uudestaan”. Jos urakoitsija lupaa toimittaa kaiken tavaran, hinnan pitää olla oikea, ei mitään lisäprosentteja. Älä hyväksy sanontaa: ”tämä on alan yleinen tapa.” 6. Vaadi työlle ja materiaaleille vähitäänkin 10 vuoden kirjallinen takuu. 7. J...

Tilaaja-tuottaja-malliin näyttää kohdistuvan yhä suuremmassa määrin odotuksia julkisen sektorin tuottavuuden kohottamisessa. Mallia on käytetty sekä näennäismarkkinoilla, kuten viranomaisorganisaation ja liikelaitoksen sisällä, että vapailla markkinoilla, kuten terveydenhoidossa (jonojen lyhentämiset) ja vanhushuollossa, jne. Mallin käyttäminen sisäisillä markkinoilla ei tietenkään tuo kuin normaalit toiminnan tehostamisedut, jotka voidaan saavuttaa muillakin toimenpiteillä, kuten sisäisten tuotteiden ja palvelujen määrittämisellä sekä hyvällä kustannuslaskennalla ja seurannalla. Kyse ei siis ole kovin uudesta asiasta. Sen sijaan kun kyse on vapaille markkinoille menemisestä, tilanne muuttuu radikaalisti. On aivan eri asia, kun Helsingin Energia soveltaa sisäisessä toiminnassaan tilaaja-tuottaja-mallia, kuin Helsinki kilpailuttaa bussiyhtiöitä. Markkinoilta tilaamisessa onkin monta mutkaa: on mm. tiedettävä kuka tilaa, mitä ja millä pätevyydellä, miten kilpailutetaan ja valvotaan p...