Siirry pääsisältöön


2585. Kuoli ikävään aikaan, helvetin tunnistuslaitteet oli jo korjattu

Rekrytointipalvelujen käyttö sopivan henkilön löytämiseksi avoimeksi tulleeseen työtehtävään on yleistä. Tämä soisi olevan yleistä myös ylemmissä johtopaikoissa, koska niihin usein valitaan urasuunnitelman tai jonkin muun kriteerin mukaan organisaation sisältä oma nainen tai mies. Meneillään olevassa VTV:n pääjohtaja jupakkaa ei oli syntynyt, jos talousvaliokunta olisi käyttänyt nimityksen tukena pätevää rekryfirmaa. Näissäkin tapauksissa ulkopuolisen ammattilaisen suositukset toimeen kykenevistä henkilöistä ovat arvokkaita. Oikein ja rehellisellä mielellä käytetty ulkopuolien ammattitaitoinen voi osoittautua kullanarvoiseksi. Näillä headhuntereilla useimmilla on kertynyt ”pankki” sopivista tointa vaihtavista henkilöistä.

Headhuntereiden käytössä kannattaa muistaa tiettyjen ongelmien esiintyminen. Jos talossa on virkkaa/tointa hakeneita päteviä henkilöitä, mutta joita kyseinen headhunter ei ole haastatellut, nämä henkilöt kokevat tulleensa syystä kaltoin kohdelluiksi. Pahaa mieltä lisää, jos johto ei ole kuullut heitä lainkaan aivan, kuin he olivat jo kylmennyttä kamaa. Siitäkin voi aiheutua mielipahaa, kun headhunter haastattelee heitä ja esittää asiaan kuuluvasti haastatteluraportin ikävätkin tiedot johtoryhmälle.

Pulmia tulee, jos johto vain sumuverhona käyttää rekryfirmaa sivuuttaen sen suositukset nimittämällä ns. mustan hevosen.

Parempi käyttää asiantuntevasti (avoimesti) asiansa hallitsevaa rekryfirmaa, kuin salakähmäisesti nimittää johdon hyvin tuntema henkilö.

Tunnen jostain sielun sopukoista kumpuavasta traumasta vastenmielisyyttä matemaattisia taitoja mittavia testejä kohtaan. Tämä johtunee 50 vuoden takaisesta kokemuksesta, jossa testin ja testaajan tulkinnan mukaan olen matemaattisesti melko heikko. Olin vuosi sitten suorittanut matematiikan laudaturin Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofiankandidaatiksi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *