Siirry pääsisältöön


2570. Pidelkää minua kiinni, etten revi rahojani

On kummallista, mutta ymmärrettävää, miten Paul Krugmanin kaltaiset taloustieteilijät esittävät maailman talouden romahtamispistettä jossain tulevaisuuden ajankohdassa. Tämä on trivialiteetti, sillä maailmantalous romahtaa jossain ajankohdassa joka tapauksessa. Suurin vaara koittaa, kun suurpääoman haltijat havahtuvat inflaation syövän heidän varallisuutensa.

Se tapahtuu silloin, kun finanssipääoman ja reaalitalouden pääomien erotus lähenee nollaa. Toisin sanoen inflaatio on syönyt rikkaiden rahat, mutta köyhien rahoilla on vielä katetta teollisuuden ja kaupan rattaiden pyöriessä vaikkakin kituuttamalla. Silloin työläiset saavat palkkansa ja osatavat saamillaan palkoilla tuotteita. Se pitää pystyssä sen alan teollisuuden ja kauppa osaa, josta palkkavetoiset työläiset ostavat päivittäistarvikkeensa.

Jos maailman laajuisesti joudutaan tähän Krugmanin ennustamaan tilanteeseen, työläiset ihmettelevät, miten pääomavaltaisten eliitti joutuu kauhun valtaan, vaikka katutason elämä kulkee samoja raiteita kuin ennenkin.

Monet viisaat pörssimeklarit ja pankkiasiantuntijat ovat yllyttäneet kansalaisia ostamaan  yritysten osakkeita. Siitä ja ylsieistä mailmantalouden heikkemisen syistä voi seurata Krugmanin ennustama osakkeiden romahdus. Silloin monet työläiset menettävät sijoituksensa, mutta säilyttävät työpaikkansa joskin aletuin palkoin. Yksi syy kauhuun onkin normi-ihmisen haalimat yritysten osakkeet ja siitä seuraava osakkeiden vielä hurjempi lasku.

Nyt meneillään vallitseva finanssipolitiikan ja reaalitalouden paritanssi voi päätyä mihin tahansa kuten latotanssit. Tanssista voi syntyä uusi kasvu tai haarautuminen, mihin maisemaan tahansa, koska finanssipolitiikka on kymmenen kertaa suurempi kuin reaalitalous.

Totuus on, ettei kukaan voi ennusta, mihin pulloposti päätyy. Sama koske maailmataloutta. Ainoat ennusmerkit ovat uudet reaaliset innovaatiot, digitalisaation kehittyminen ja nykyistä järkevämpi tapa käydä maailman kauppaa teknologian ja digitalisaatioon käyttöön perustuen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *