Siirry pääsisältöön

2572. Missä piileskelevät renttu naiset

Päivän HS:n Antti Majander pohtii ja kysyy, löytyykö Irvinin kaltaisia pohjalle pudonneita katutason renttu naisia. Ei hän näitä naisia oikein löydä kirjan hahmoina. Tämän päivän sukupolvet eivät taida tavata heitä reaalimaailman kentillä eikä median sivuilla ja ruuduilla. Ehkä teatterin lavoilta voi näitä löytyä. Talliset naiset istuvat sisällä.

Sodan jäljiltä Suomi oli kuinh irvittävän pedon raatelujälki. Pohjois-Suomen maisemaa kukittivat toisilleen mahtavuuttaan kukkoilevat  poltettujen asumusten uunien savuhormit. Jos pääsi kyytiin läpi maan Ivaloon näkymä ketju oli kuin Raamatun hävityksen jälkeinen näky.

Näissä maisemissa ihmiset elivät hymyttä kuin valtavan jättiläisen mukiloimina. Ihmisten kuitenkin täytyi erottua metrin korkuisista kannoista ja muusta sota romusta, sillä muutoin he olisivat ollut Kafkan Rutto romaanin rutto kaupungin loppuun kulutettuja ihmisiä ja silmät auki olevia ruumiita. Kafka armahti kaupungin osanihmisistä elämään, mutta Somen sodat eivät.

Kurjuus, pelko, nälkä ja ahdistus työstivät, kuin pakotetut kirurgit erilaisia ihmisryhmiä. Kulkumiehet etsivät arvostusta kävelyillään pölyisillä teillä kymmeniä kilometrejä kylien läpi napaten sieltä täältä kirveen pilkkoakseen emännälle sylillisen puita aterian katteeksi.

Saksalaisten kanssa seurustelleet naiset kohtasivat ansaitsemattoman iljettävän tuomion. Osa heistä meni Norjan kautta Saksaan ja osan oli sopeuduttava jäljellä jääneeseen maahan ja pilkkaan. Pieni osa heistä kuuluin Majander loitsemaan ryhmään. Onneksi on aikaa ja kuolemaa. Ne tasoittamaan näiden ja meidän elämänkulkua. Yhdestä osasta heistä ei kukaan kuule mitään eikä soita ovikelloa. He ovat Majanderin kaipaamia naisia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *