Siirry pääsisältöön


2574. Kun isäni tarjosi Hitlerille pontikka

Hän kävi Raahen Porvari- ja kauppaopiston ja meni sieltä RUK:in kautta sotaan. Lapin sodasta tultuaan hän ei sen jälkeen juuri puhunut kuin totesi tarjonneensa Hitlerille pontikkaa kesällä 1943.  Hän muutti vailla päämäärä Helsinkiin. Kaupunki oli pullollaan näitä osin vielä armeijan kamppeissa linkkaavia miehiä. Isä kuului tähän  porukkaan, vaikkei sitä moni huomannut muutoksen piillessä ajatusmaailmassa. Englannin kielen taitoisena avulla hän hivuttautui ensin agentuuriliikkeeseen ja myöhemmin kaupan johtotehtäviin.

Siinä sivussa synnyin välirauhan aikana enkä nähnyt isääni kuin teini-ikäisenä. Siihen saakka ja vähän myöhemminkin en pitänyt isän poissaoloa läheltäni minään erikoisena asiana, vaan juoksentelin isättä jääneiden ja haavoittuneiden isien poikien sakissa.

Nykyaikana on ehkä vaikeaa tajuta, kuinka vilkas ja maaläheinen sotatarinoita pursuva elämä oli. Aina tuli miehiä tupa täyteen porisemaan sota tarinoinaan hampaattomilla suillaan.

Sota oli vielä niin lähellä, ettei siitä saanut koulussa ainekirjoituksissa kirjoittaa. Nykynuorille tuntemattomassa raittiuskilpailu kirjoituksissa siitä ei saanut myöskään mainita, puhumattakaan sisällissodasta.

Niin se isän pontikan keitto. Hän oli valmistuttanut tehtaanomistaja kaverillaan täydellisen tislauskaluston. Sattui pesänjakamistilaisuudessa niin, että myyntiin tullut isän melko kallisasunto ei aikonut mennä kaupaksi pyydetyllä hinnalla. Aikamme välittäjän etsimän ostaja ja minä kauppaa pyöritellessämme ostajan silmään pisti lattialla lojuva täydellinen tislaussarja. Sen huomatessaan näin ostajan hyvälle tinkijälle omimaisen olemuksen murtuvan ja kehon asennon tiivistyvän ja silmien kiillon muuttavan väriään. Hetki oli tullut. Sanoin ostajalle, että saat samaan kauppaan tislauslaitteet, kuhan et kerro mistä olet ne saanut. Ostajan ilme muuttui myhäileväksi hänen tukittuaan laitteeseen kuuluvan lämpömittarin toimivan. Kaupat tehtiin. Samalla minulle selvisi, miksi isän kauppa reissulla piti aina ostaa viisi kiloa sokeria tyttöjen leipomishommiin. Lopu on pontikka historiaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *