Siirry pääsisältöön

2279. Haja-asutusalueelta koti taajamaan

     Eilen TV 3:n vaalitentissä nousi esille taajamien ulkopuolella sijaitsevien asuntojen hintojen laskeminen, jopa romahtaminen. Se on tietenkin ikävä asia omistajalle. Se saattaa myös estää monet muuttamasta työn perässä muulle paikkakunnalle. Kaiken kaikkeaan tämä on vakava ongelma ympäri maata.
     Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtenä seurauksena on, että Suomessa asuu haja-asutusalueilla yhä enemmän vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään omaa autoaan taajamissa asioimiseen, eikä julkista liikennettä ole tai se on aivan riittämätön. Sama koskee vajaakuntoisia.
     Nyt julkinen sektori on ratkaissut ongelmaa kelataksikyydeillä ja pyrkimällä järjestämään erilaista tukea kotiin. Nämä ovatkin merkittävässä määrin helpottaneet syrjässä asuvien ikäihmisten ja vajaakuntoisen palveluiden saamista. Vuosittain kelatakseihin menee noin 600 miljoonaa euroa.

Alueelliset kehitystilastot osittavat syrjässä palveluista asuvien suhteellinen määrään kasvavan lähi vuosina.
     Yksi ratkaisu näiden ihmisten palvelujen turvaamiseen olisi, että julkissektori rakennuttaisi kirkonkyliin tai taajamiin asuntoja ikäihmisille ja vastikkeeksi tästä ikäihmiset myisivät vanhoja kiinteistöjään kunnille. Tarkoitus tietenkään ei ole, että valtio tai kunnat kynivät vanhusten kiinteistöt pilkkahintaan, vaan saada uudesta asunnosta taajamasta jonkinlainen väliraha, jonka ei tarvitse kattaa koko kauppa summaa. Valtio tai kunta maksaa puuttuvan erän. Tällainen oma koti olisi välietappi palveluasumiseen.
     On selvää, etteivät kaikki halua muuttaa omalta konnultaan minnekään, mutta tämä tarjoaisi vaihtoehdon saada kaukana taajamasta sijaitseva asunto muutettua omaksi kodiksi taajamassa.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *