HS:n kirjoituksen (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html)
mukaan pelkästään
vuosina 2005–2016 on lähtenyt pois maastamme noin 660 ulkomaista
tutkijakoulutettua. Tämän
lisäksi Suomessa väitellyistä tohtoreista työllistyy yrityksissämme vain 20
prosenttia vastaavan luvun ollessa verrokkimaissa 40. Ikävintä on, että etenkin
Eta- ja EU maiden ulkopuolelta houkuteltuja on petetty. ” He ovat tulleet tänne
katteettomien lupausten perusteella. Maa ei olekaan valmis pitämään heitä tai
auttamaan saamaan työpaikkaa yrityksistä”, sanoo Tieteentekijöiden liiton
toiminnanjohtaja Johanna
Moisio samassa kirjoituksessa.
Syyt lähtöön ovat mitä erilaisimpia. On hallinnollisia
esteitä kuten lupien umpeutuminen, asumis- ja rahoituspulmat sekä
substanssiongelmat kuten tutkimushankeen jatkumisen epävarmuus, työpaikan
saannin vaikeudet, jne. HS:n pääkirjoitus (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006081349.html)
tukee näkemystä, että Suomi on karkeasti laiminlyönyt ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden
tukijärjestelmän luomisen ja ylläpidon.
Tämän seurauksena poislähtijöiden mukana
karkaa on käsittämätön määrä aivopääomaa, juuri sellaista pääomaa, jonka
kaikkien eniten haluaisimme pitää itsellämme. Tämä on vastoin kaikkia niitä
puheita, joilla poliitikot haluavat edistää koulutetun väestön maahantuloa sekä innovaatioiden
hyväksikäyttöä. Eikä vaan koulutetun väestön, vaan huippukoulutetun
tutkijakunnan maassa pitämistä sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet tutkinnon
ja näin olisivat enemmän tai vähemmän valmiit integroitumaan yrityksiin ja
tutkimuslaitoksiin sekä ehkä koko yhteiskuntaan.
Ongelman ydin on siinä, että maamme ei ole reagoinut kokonaisvaltaisella tavalla pitää tästä henkilöstöstä kiinni. Jonkun ministeriön tulisi ottaa vastuulleen ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien maahan jääminen. Tarvittavan Bodoco-verkoston rinnalle viranomaispainotteinen tukirengas. Se olisi analoginen huonolla päättötodistuksella ammattikoulussa opiskelijan tukirenkaaseen. Vieraassa maassa tohtoriksi opiskelija tarvitsee yhteyshenkilöitä ja yhteyshenkilön, joka hoitaa opiskelijan suhteita muihin oppilaitoksiin, mahdollisiin työnantajiin, kuuntelee hän pulmiaan, järjestää kontakteja, ylläpitää pohdintaa opiskelijan toiveista ja elämästä yleensä, jakaa kokemuksia, toisin sanoen toimii mentorina. Tämän lisäksi tarvitaan vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, josta on mahdollista nähdä, minkä alan opiskelijoita on ja erikoisalat, jne.
Ongelman ydin on siinä, että maamme ei ole reagoinut kokonaisvaltaisella tavalla pitää tästä henkilöstöstä kiinni. Jonkun ministeriön tulisi ottaa vastuulleen ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien maahan jääminen. Tarvittavan Bodoco-verkoston rinnalle viranomaispainotteinen tukirengas. Se olisi analoginen huonolla päättötodistuksella ammattikoulussa opiskelijan tukirenkaaseen. Vieraassa maassa tohtoriksi opiskelija tarvitsee yhteyshenkilöitä ja yhteyshenkilön, joka hoitaa opiskelijan suhteita muihin oppilaitoksiin, mahdollisiin työnantajiin, kuuntelee hän pulmiaan, järjestää kontakteja, ylläpitää pohdintaa opiskelijan toiveista ja elämästä yleensä, jakaa kokemuksia, toisin sanoen toimii mentorina. Tämän lisäksi tarvitaan vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, josta on mahdollista nähdä, minkä alan opiskelijoita on ja erikoisalat, jne.
Kommentit
Lähetä kommentti