Perimmäinen syy lentomeluun Vantaalla on kentän väärä sijainti 10 km
pääkaupungin keskustasta, mikä on ominaista lähinnä kehitysmaille. Ensin
tulivat Ihmiset ja sen jälkeen koneet kiihtyvällä kasvulla. Riitta Vainiolle
19.5 HS:ssä ei voi sanoa muuta kuin muuta pois tai hanki korvastereot ja käännä
klassinen päälle (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html).
Ei ihme jos melu rasittaa. Lentomelu voi olla jatkuvaa, hetkellistä ja satunaista. Melualueilla Ilmatila voi olla hiljaista 90 sekuntista tuntiin ja sen jälkeen voi syntyä 10 sekunnissa vähitellen voimistuva 90 desibelin melu, joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuakseen muutaman minuutin kuluttua.
Suurin osa melusta syntyy rungon aerodynamiikan muutoksista koneen jarruttaessa siivekkeillä. Tämä puolestaan saa aikaan ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät ikkunalaseja ja tärykalvoja. Yölennot saatavat pitää asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahtamisen välimaastossa kokoyön.
Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Ilmeisesti tämän takia Finavia käyttää pitkää loivaa vastatuulilähestymistä, koska se voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla lentoyhtiön säästäessä kymmeniä tuhansia euroja per lento. Tämä puolestaan lisää kentän kilpailukykyä yhdessä halpojen yölentolupien kanssa. Menetelmä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa.
Aiemmin Finavia käytti insinöörikonsultteja apunaan meluhaittojen arvioinnissa ympäristölupahakemuksessaan. Hallinto-oikeus kuitenkin edellytti 5.9.2013 meluhaittojen vaikutuksesta ihmisten terveyteen tutkimusta (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002672113.html.) Ilmeisesti se on laadittu juridisin perustein liikesalaisuuden suojassa, koska siitä ei ole kuulunut mitään. Viimeisimmässä ympäristöluvassa edellytetään selvityksen myös laadintaa.
Selvityksen laadinnalle on hyvät tietolähteet ja metodikin on olemassa. On suhteellisen helppoa pätevälle tutkimusryhmälle käyttää Kelan rekistereitä melualueen henkilöiden terveys- ja kuolleisuustierojen selvittämiseksi ja soveltaa tuloksia verrokkialueeseen. Tutkimus sopisi myös mainiosti väitöstutkimukseksi.
Tosi asia on, että Helsinki-Vantaa lentokenttä on koko valtakunnalle elin tärkeä infrastruktuuri ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Siksi suhtautuminen lisääntyvään meluun pitää olla nykyistä ratkaisukeskeisempi ja sävyltään positiivisempi. Ei Helsingin olympialaisia kannata enää syyttä hätäisestä kentän sijainnin valinnasta, vaan avoimuudella ja faktojen esiin nostamisella ja pienten askelten politiikalla tilannetta voidaan kääntää kaikkien osapuolten kannalta parempaan suuntaan.
Ei ihme jos melu rasittaa. Lentomelu voi olla jatkuvaa, hetkellistä ja satunaista. Melualueilla Ilmatila voi olla hiljaista 90 sekuntista tuntiin ja sen jälkeen voi syntyä 10 sekunnissa vähitellen voimistuva 90 desibelin melu, joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuakseen muutaman minuutin kuluttua.
Suurin osa melusta syntyy rungon aerodynamiikan muutoksista koneen jarruttaessa siivekkeillä. Tämä puolestaan saa aikaan ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät ikkunalaseja ja tärykalvoja. Yölennot saatavat pitää asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahtamisen välimaastossa kokoyön.
Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Ilmeisesti tämän takia Finavia käyttää pitkää loivaa vastatuulilähestymistä, koska se voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla lentoyhtiön säästäessä kymmeniä tuhansia euroja per lento. Tämä puolestaan lisää kentän kilpailukykyä yhdessä halpojen yölentolupien kanssa. Menetelmä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa.
Aiemmin Finavia käytti insinöörikonsultteja apunaan meluhaittojen arvioinnissa ympäristölupahakemuksessaan. Hallinto-oikeus kuitenkin edellytti 5.9.2013 meluhaittojen vaikutuksesta ihmisten terveyteen tutkimusta (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002672113.html.) Ilmeisesti se on laadittu juridisin perustein liikesalaisuuden suojassa, koska siitä ei ole kuulunut mitään. Viimeisimmässä ympäristöluvassa edellytetään selvityksen myös laadintaa.
Selvityksen laadinnalle on hyvät tietolähteet ja metodikin on olemassa. On suhteellisen helppoa pätevälle tutkimusryhmälle käyttää Kelan rekistereitä melualueen henkilöiden terveys- ja kuolleisuustierojen selvittämiseksi ja soveltaa tuloksia verrokkialueeseen. Tutkimus sopisi myös mainiosti väitöstutkimukseksi.
Tosi asia on, että Helsinki-Vantaa lentokenttä on koko valtakunnalle elin tärkeä infrastruktuuri ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Siksi suhtautuminen lisääntyvään meluun pitää olla nykyistä ratkaisukeskeisempi ja sävyltään positiivisempi. Ei Helsingin olympialaisia kannata enää syyttä hätäisestä kentän sijainnin valinnasta, vaan avoimuudella ja faktojen esiin nostamisella ja pienten askelten politiikalla tilannetta voidaan kääntää kaikkien osapuolten kannalta parempaan suuntaan.
Kommentit
Lähetä kommentti