Siirry pääsisältöön

2072. Strategiaa julkisesti ja nelikenttää tyylikkäästi

     Kun nuori virkamies ensi kertaa törmää kehittämisseminaarissa SWOT:iin, konsultin pitäisi hänelle kertoa mikä se on. Muutoin se jää vaivaamaan kuulijaansa ensimmäiset puolipäivää.
     SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen  mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä  ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.
     Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyttämistä ei porukalla päästetä rönsyilemään, vaan pidetään focus siinä, kenen (minkä)  ongelmaa ratkaistaan. Toinen menestymisen ehto on, että nelikenttä analysoidaan kokonaisuudessa ja se kirjoitetaan selkeäksi ja nasevaksi strategiaksi.
     Joskus SWOT:n tuloksia esitellään julkisesti. Voidaan kysyä, miksi strategian ylipäätään pitäisi olla julkinen. Ei miksikään, sillä jos yritys levittelee strategiansa yksityiskohdat, se on sama kuin yritys antaisi menestyksensä avaimet kilpailijoille. Tämä koskee myös julkista hallintoa. Nimestään huolimatta julkishallinnon on viisasta pitää strategiansa yksityiskohdat omana tietonaan.
      Strategioista onkin järkevää paljastaa vain ne kohdat, jotka palvelevat julkisuuden kautta niiden toteuttamista. Niinhän ihminenkin usein tekee, vaikka voi kertoa salaisesta unelmastaan, mutta jättää sielunsa sopukoihin vielä salaisemman unelmansa.
     SWOT on parhaimmillaan vain yksi portti suurempaan. Tämä portti voidaan käytännössä lähes aina ohittaa keskittymällä vain vahvuuksiin, joita jokaisella on reservissä ja piilossa aivan riittämiin. Keskittyminen heikkouksien poistamiseen kannattaa panostaa vain siinä laajuudessa, että vahvuudet tulvat vielä vahvemmiksi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *