Siirry pääsisältöön


359. Vanhusten päävammat

Kokoomus siirtää julkisia varoja yksityisektorin pyöritettäväksi. Tämä näkyy muiden muassa  ulkopuolisten palvelujen käytön lisäämisenä noin 10 miljardiin euroon. Tällaisten manööverien kohteina ovat olleet muiden muassa katsastus, rakennushallitus, lääkinöhallitus, valtion tietokonekeskus, asuntohallitus, terveydenhoito ja sosiaalitoimi.

Pääagrumetti on ollut, että yksityinen hoitaa tehokkammin tehtäviä  kuin  julkinen sektori. Tästä ei kuitenkan ole mitään yleispätevää tutkimusta. On vain poliitttinen tendenssi. Itsekin olen osa syyllinen tähän pyrkimyksen, kun olin kyllästynyt 1980-luvun vuosikymmeniä muuttumattomana pysyneeseen hallintoon ja sen silloin kokemaani koeiston  armottomaan jäykkytteen Kirjoitin siitä kirjan, jota jaettiin laajasti johtohenkilöille. Lipposen hallitukset veivät asia eteen päin. 

Erityisesti minua  korpeaa terveydenhoidon  umpisolmu ja vanhushuolto. Molemmista minulla on henkilökohtaista ajantasaista kokemusta. Vaikka on omalääkäri, hänelle ei hevin pääse. Soittamalla sairaanhoitaja vain pyytää lääkäriä kirjoittamaan sähköiselle reseptille lääkkeitä. Sekin on hyvä.

Isäni pompottelu ja siirtely Helsingin kaupungin eri laitospaikkoihin oli  sellaista, mistä en toivo kenenkään näkevän edes unta.. Lukuisat isän  kaatuilut  kotonaan olivat järkyttäviä päävammoineen. Sosiaalitoimen tarkastajien käynti paikaan päällä vahvisti vain koneiston käsitystä isän selviämisestä kotonaan, kunhan tilaa raivattiin esteettömäksi poistamalla pylväitä, jne. Laitoshoitoon päästyään hänet unohdettiin kerran erään päivystyksen huoneeseen moneksi päiväksi. Hän, selvä järkinen mies, ei tiennyt missä päin kaupunkia hän kulloinkin oli.

Olen hyvin pessimistinen. Päättäjät ovat irtautuneet arjesta ja tavallisesta kansasta. He veittävät aikaansa kaltaistensa seurassa, musta auto vie ja tuo, ratikan hien touksu on vierasta.  Ne jotka valitaan uusina, ovat jo valmiiksi nousseet rahvaan yläpuolelle, sillä muutoin heitä ei valita. Tätä noidankehää ei katkaista muutoin kuin arpomalla edutastajat. Ja tätä ei tehdä milloinkaan. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *