Hallitus on linjannut
yhteiskunnallista tukimusta merkittävällä päättöksellä 5.9.2013 (VNK:n tiedote
363/2013).
Siinä todetaan:
”Perustetaan muun muassa strategisen tutkimuksen
rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja
ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen
tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa.
Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on
etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee
esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän
kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä”.
ja edelleen
”Uudistuksella myös vahvistetaan valtioneuvoston
yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa
kokoamalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettäväksi rahoitusta
valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista
asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden
välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan on
vuonna 2014 käytössä 5 M€, 2015 7,5 M€ ja 2016 12,5 M€ sitomattomia
tutkimusvaroja. ...... Hankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston
päätöksentekoa tukevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valmistelusta vastaa
valtioneuvoston kanslian johdolla valtioneuvoston yhteinen tutkimuksen
tilaajaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta”.
Nyt ei ainakaan voida väittää, etteikö hallitus saisi
tutkittua tieto, mihin suuntaaan yhteiskunta on menossa ja mitä tieteen
perusteella pitää päätää.
Se mikä elin 70 miljoonan euron käyttämistä päättää, ei
asiakirjoista ilmene. Todennäköisesti hallitus tai sen nimittämä elin päättää.
Sen sijaan on mielenkiintoista, ketkä kuuluvat tilaajaryhmään,
joka päättää jälkimmäisen kohdan rahoista, noin 10 miljoona eurosta vuodessa.
Nämä rahat ovat käytännössä vain pääministerin näpeissä.
Kummasakin kohdassa päätöksiä tehtäessä vaarana on rajautua henkilöiden
koulutustaustan suuntaamiin nökökulmiin, siis juristien, valtiotieteilijöiden
ja ekonomien. Tämä on aivan luonnollista hahmottamistapaa. Mutta miten taata
yhteiskuntatieteilijöiden tai peräti humanistien näkökulmien esiintulo?
Kokonaisuudessaan hallituksen päätös uudistaa sektoritukimusta
esitettyyn suuntaan on onnistunut.
Nähtäväksi jää, miten tieteen argumentointi puree politiikan myllyssä.
Kommentit
Lähetä kommentti