Siirry pääsisältöön


2588. Maine on saavutettu turhan takia ja menetetty ansaitsematta

Oliko Juha Sipilä pääministerinä kriisijohtaja? Ei ollut. Hänen ensi maneerinsa olivat suoraan kriisijohtajan oppikirjasta, mutta todellinen kriisi puuttui.

Johtamisen teorioita on vuosikymmeniä höylätty yhä fiineimmäksi, ettei jäljellä ole muuta kuin runko ja lastukasa. Tämä on ymmärrettävää, koska jokaisen sukupolven on itse löydettävä oma tapaa johtaa. Tartutaan tässä kiinni yhteen ehkä hiukan vähemmälle esillä jääneeseen kriisijohtamiseen.

Meneillään oleva EU-apupaketin käsittely eduskunnassa ei sovellu esimerkiksi kriisijohtamisesta sen saamaan viivytys taktiikan takia, mikä päinvastoin edustaa sarjaa ”me pojat käytetään samaa harjaa”. Onneksi Halla-ahon porukka huomasi puhemaratonin neljäntenä päivänä, että sirkushevoset alkoivat syödä areenalta katsojina etäiset haamut nyökyttelemässä. Hän myös tajusi, että maine, joka oli saavutettu ansaitsematta, oltiin menettämässä turhan takia. Tämän on puoluejohdon kauhea dilemma. Kriisiä ei siis tullut.

Historialla on näytettävänä meille todellinen kriisijohtaja. Hän oli ennen pääministeriksi tuloaan tavallinen eliitin sälli, joka katseli 19919 eturivissä nenä punaisena kadulla, kun poliisit lastasivat kärryihin espanjantautiin kuolleita alaluokan ihmisiä. Ensimmäisessä maailmansodassa hän meriministeriä, kärsi raskaan tappion Sevastopolissa.

Britannian joutuessa toisessa maailmansodassa äärimäiseen pitkäkestoiseen kriisiin Lontoon pommituksien ja Hitlerin sotakoneiston uhan takia pääministeriksi vaihdetiin 1940 Churchill.  Hän osasi manipuloida kansan ja sodan johon uskomaan voittoon, koska se oli ainut mahdollinen tie vapauteen. Länsi selvisi voittajan sodasta, jossa keskeisessä asemassa olivat britit. On harmillista, että Churchill tahrasi mainettaan sodan käytännössä ollessa jo ohi pommittamalla Dresdenin maantasolle 40000 ihmisen häipyessä tulen liekkeihin tuhkana taivaalle.

Seuraavissa vaaleissa  koneservatiivipuolueen  Anthony Eden valittiin pääministeriksi, jonka aikaansaannokset olivat hyvin vaatimattomia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *