Suomessa aihe ei ole nostattanut tunteita kuten Norjassa ja Tanskassa. Syykin on selvä. Saksalaiset olivat aluksi aseveljiä ja lopuksi sotavoimin pois ajettuja vihollisia Neuvostoliiton käskystä. Tässä kohtaa on syytä mainita Kuhlmey ryhmän 70 Stuka syöksypommittajien ratkaisevaa apua Kannaksen taistelussa 30.6.1944. Suomessa saksalaisten päärooli oli aseveljeys. Saksalaisen mukana lähti sotilaisiin rakastunutta maastamme muuta sata naista Norjan kautta Saksaan. Heidän kohtaloistaan ei ole aiemmin ollut tutkittua tietoa. Nyt aihe kiinnostaa. Tommi Kinnusen kirjoittaman teoksen "Heille, joille vaikeneminen on helpoin tie" pohjalta aiheesta.on suunnitteilla elokuva. .
Saksa miehitti Norjan kesällä 1940 kuningas Haakon VII paetessa Englantiin. Maassa syntyi melko voimakas vastarintaliike Milorg, joka operoi Ruotista käsin. Norjan vapauduttua Milorg surmasi pahimmat ja varmimmat myötäilijät, mutta sattuman varaisesti epäilemiään natsimyötäilijöitä. Norjalaisten rooliksi muodostui pahansisuinen vastaan hangoittelija.
Ruotsia ei
Saksa uhannut tosissaan, koska motiivi puuttui. Ruotsin malmivirrat rautateitse
Saksaan vaan kiihtyivät ja kaupankäynti kukoisti mm. sähkötekniikassa. Kuningas
Kustaa V lähetti henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille kehuen kauppakumppanuutta. Ruotsi oli mielistelijä.
Tanska on oma lukunsa kontaktiensa ja läheisyytensä takia Saksaan. Sitä ei oikeastaan vallattu, vaan saksalaiset marssivat maahan. Tanska lähetti oma-aloitteisesti 6000 juutalaista keskitysleiriin. Saksalaisten vetäydyttyä maan vastasrintaliike surmasi satoja saksalaismyötäilijöitä vedoten myötäilijöiden rikolliseen taustaan. Syy on kyseen alainen. Se myös tappoi vastarintaliikkeen tekemiä murhia tutkivia viranomaisia. Julmasti ilmaistuna Tanska oli aktiivinen natsien myötäilijä.
Kommentit
Lähetä kommentti