2585. Nuoret rikolliset omaan kuritusvankilaansa

Maassamme on ja ilmeisesti tulee olemaan työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Molemmat liikkuvat, mutta ohi kävellään. Toisen lainen ongelma liittyy rikosten rangaistusjärjestelmään. Kovien rangaistuksen täytäntöön pano suju sutjakkaasti hyvän pohjoismaisen mallin mukaan. Pahat rikolliset linnaan..

Ongelmana on lievät rikkomukset kuten pahoinpitelyt, varkaudet, anastamiset, kunnian loukkaukset jne. Niistä tuomitaan sakkoa, ehdonalaista, ehdonalaista ja oheissakkoa.

Viimeaikaiset nuorten ja jopa lasten suorittamat jopa tapot sekä tätä lievemmät rikokset ja rikkomukset sekä rikolliset häirinnät ovat lisääntyneet. Sama koskee nuorten miesten katupahoinpitelyjä ja ryöstöjä.

Itse koettu ja ehkä myös tutkimuksiin perustuva yhteiskuntarauha näyttää jonkin verran paikoin kehittyneen pahempaan suuntaan. Poliisivalvonnan lisääminen tietenkin auttaa, mutta valvontaa ei resurssisyistä voida lisätä juurikaan nykyisestään tai, jos kasvatetaan, lisäyksen vaikuttaakseen pitäisi olla nykyisen määrän kaksinkertaistaminen.

Suomessa tiedetään varsin hyvin, ettei rankaistuksia korottamalla voi vähentää rikollisuutta. Tähän näkemykseen sisältyy paradoksi. Jos lisääminen ei autan, niin vähennetään resurssit sille tasolle, että rikollisuus alkaa kasvaa. Tämä päättely johtaa umpikujaan.

Jäljelle jää vain yksi tapa. Yhteiskunnan kaikki organisaatiot, jotka työsään intensiivisesti joutuvat olemaan tekemisissä nuorten kanssa, on entistä enemmän yhteistyöhakuisesti ja innovatiivisemmin sekä nykyistä ennakoivammin kohdattava ja käsiteltävä nuoria myös persoonina, yksilöinä. Tämä on paljon vaadittu sekä poliitikoilta että työtekijöiltä, mutta se kannattaa. Maasaame on silloin kaikkien parempi elää.