Kehysriihi
otettiin käyttöön 1990-luvun alussa. Se osoittautui järkeväksi ja kestäväksi työkaluksi.
Sillä myös korvatiin keskipitkän aika välin suunnitelma KTS, toisella nimellä
toiminta- ja taloussuunnitelma TTS. Eilen eduskuntakeskustelussa ja A-studiossa
ja tänään aamu TV:ssä se sai kyytiä. Edustaja Lepomäki näytti olevan erityisen
perehtynyt sen ylittämisen mollaamiseen.
Kehyksen tajuamiseen
ja ymmärtämiseen ei tarvita maisterin tai ekonomin papereita. Sillä hahmotelaan valtion menotalouden
raameja, jotta hallitus voi puolestaan arvioida rahoitustarpeita ja keinoja rahoituksen
turvaamiseksi.
Yksityistaloudessa
pätee sama menetelmä. Kun perheen ansiotulot tiedetään, on perusteita harkita esimerkiksi
tarvittavan pankkilainan suuruutta. Jos välttämätön menotarve yllättäen kasvaa
eikä säästöillä voida korvata tarvetta, täytyy harkita lisälainaa. Tällöin
pitää miettiä, onnistuuko takaisin maksu jollain järkevällä ja lainoittajan
hyväksymällä aikavälillä.
Valtio
budjetissa on nyt juuri kuvatun kaltainen tilanne. Lainaa tarvitaan ja valtiomme
ei ole lähelläkään ylivelkaantumista, sillä verrokkimaittemme eli euromaiden
keskimääräien velka-aste on noin maan bruttokansatuotteen verran. Maamme ei ole
lähelläkään tätä tasoa.
Kuristaja tyypit voivottelevat lastemme harteille tulevan velan määrää. Voi sitä voivottelun määrä Italiassa, jonka velka-aste on noin kaksin kertainen maahamme verrattuna. Oli suorastaan koomista katsella Orpon kirjasta lukemaansa kauhistuttavan moittivaa puhetta, kuinka hallitus antoi korona iskeä maahamme ja siitä johtuvaa kahden miljardin euron lisälainaa.
Kommentit
Lähetä kommentti