Sodan aloittajan luonteeseen kuuluu, että hän aluksi innostuu ja lopulta häntä kaduttaa. Keskeneräisistä sodista ei voi sanoa mitään varmaa, kosak lähes kaikkia sodat jäävät loppuun asti käymättä paitsi Hitlerin invaasio itään. Talvisodassa ei voi puhua innostamisesta, mutta jatkosodassa joku voi näin asian ilmaista. Suomen sodissa katuminen on liian laaja ilmaus aivan kuin tuulilasin pyyhkijän sektori.
Nopeasti ajateltuna Stalinia voidaan pitää innottomana puolustavassa hyökkäyksessään Hitleriä vastaan. Hän oli varautunut valloittamaan, kun aika koittaa, koko läntisen Euroopan, mutta Hitler ehti ennen sitä hyökätä Neuvostoliitoa vastaan. Hitler jos kuka oli innoissaan operaatio Barbarossasta. Hän kuvainnollisesti nosteli riemuissaan arkistokuvassa polveaan rintamalle lähtevän junan vieressä sotamarsalkka Manstein seisoessa vakavana kenraalirivistössä. Tällä välin Stalin vain nukkui epäuskoisena viikon kenenkään uskaltamatta herättää ja häiritä häntä uhkaavasta vaarasta.
Kumpikin
korsto, Hitler ja Stalin olivat perineet valloitusgeenit. Stalin Georgian pappiskoulun
takapenkkiläinen sai terävimmät opit älykkäältä, mutta jo sairaalta Leniniltä ja Hitler kotinsa traumoista
ja ensimmäisen maailmasodan juoksuhaudoista.
Historian
luonteeseen kuuluu, että se kirjoitettaan monen kertaan uudelleen, etenkin despootit
valtaan päästyään tekevät näin. Oikea peruste luoda historia uudelleen on tehdä
se tuoreisiin ja päteviin havaintoihin ja löytöihin pohjalta. Uuden löydetyt dokumentit eivät aiheuta mainittujen kahden kahelin olemusten ja luonteen piirteiden uudelleen arviointia.
Kommentit
Lähetä kommentti