Siirry pääsisältöön

2040. Suomi 100- avajaiset, eräs huomaamaton Frida Aderssonin ja Leon esittämä Suomen tilaa kuvaava helmi

     Suomi100-ohjelma kokonaisuudessaan oli värikäs ja vaihteleva, kuten läpileikkauksen tällaisen hetken ilmentäjänä pitää ollakin. Well done.
     Yksittäinen katsoja ja kuuntelija oli kuitenkin lyöty ihastuksesta kanveesiin Frida Anderssonin ja Leon tulkinnasta  Baddingin sävellyksestä Paratiisi. En tiedä, oliko ohjaaja sattumalta tai tietoisesti saanut aikaan esityksestä fantastisen väläyksen kuvamaan suomalaisuutta juuri siinä hetkessä käsittämättömällä tarkkuudella.
     Paratiisi  kuvaa nuorten rakastavaisten tunnelmia ennen lähtöä maalaismaisemaan lemmiskelemään ja itse tapahtumia rannalla.
     Fridan ja Leon esitys oli täysosuma. Kappaleen nimi Paratiisi kuvaa mitä parhaiten vapaata Suomea. Kappale ilmentää vanhenevan nuoruuden elämisen iloa ja kasvava kehityksen tarvetta. Esitys oli hieman keskeneräinen kuten Suomikin, mutta Fridan ja Leon hienoinen hapuilu oli niin päättäväistä, että parempaa on tulossa. Aivan kuin Suomessakin. Esittäjien hahmot olivat sanoin kuvaamattoman osuvia näyttämään millaista pöhinää täältä pesee, vähäeleistä, pienimuotoista, mutta ehdottoman uskottavaa, kuten me suomalaiset.
     Frida ja Lea tarkkailivat toistensa tekemistä, Leo Fridan kitarasommittelua ja Frida Leon vokalistitempausta kuin rohkaisten tosiaan parempaan ja parempaan yhteistyöhön kuten Suomessakin pitää tehdä kieleen, uskontoon ja taustaan katsomatta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *