Siirry pääsisältöön


2045. Bernerin liikenne-esityksen rahavirrat ja vallan siirrot


     Päästäkseen selville isojen poliittisten manöövereiden ytimestä kannattaa seurata rahavirtoja ja vallan siirtymisiä.
     Nyt autoilijoilta kerätään veroina ja veroluontoisia maksuina 8 miljardia €., joista vain osa menee liikenteeseen.  Bernerin mallissa nämä menot 8 miljardia euroa kerätään tieosakeyhtiöön, josta valtio omistaa 65 ja maakunnat 35 %. Teiden operatiivisesta suunnittelusta vastaa yhtiön hallitus ja yhtiökokous strategiasta ja osingon jaosta.
     Ensiksi koko liikenne viedään eduskunnan ja hallituksen valvonnan päätöksen teon ulkopuolelle osakeyhtiön lukkojen taakse.
     Toiseksi valtion budjetista viedään tieyhtiöön useita miljardia €. Se on pääosin pois valtiovarainministeriön vastuualueelta. Se on myös pois nyt nykyisillä  tieveroilla ja maksuille kustannetuista koulu- ja sosiaalihoidon menoista (20 miljardia €) . Kokoomus ei tätä niele. Mistä rahat koulutukseen ja soteen?
     Kolmanneksi maakunnat pääsevät pättämään usean miljardin  liikevaihdosta syntyvistä voitoista ja saavat taseeseensa 35% teiden nykyarvosta. Käytännössä tämä mahdollistaa mm. maakuntaveron, jonka autoilijat maksavat.
     Min Bernerin ulostulo liikenteen yhtiöittämisestään hämmästyttää. Häntä jopa irvaillen odoteltiin 19.2. Ylen a-studio ohjelmaan. Turhaan vaikka aamulla oli vielä luvannut tulla. Eilen Yle pääuutisissa on hän perin närkästyneenä soimasi hallituskumppaneitaan sovitun pettämisestä. On vakuutti moneen kertaan, että selvitys oli sovittu hallitusohjelmassa ja nyt laadinta prosessia haukutaan laidasta laitaan.
     Näytös osoitti, että Berner on jo oppinut poliittisen venkoilun. Eihän kukaan ole moittinut prosessia vaan lopputulosta.
     Kopra on oikeassa, uusia ajatuksia tarvitaan. mutta pääpointti on, että tarvitaan edistystä, ei pelkää muutosta. Tänään Bernerin esittämä 100 miljoonan euron tuki uusien autojen ostajille kuvaa, kuinka mutkittelevalle ja haarautuville teille uudistus on lähtenyt. Huomenna voi tulla uusi idea.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *