Babylonilaiset kauppamiehinä olivat eteviä kirjanpidossa tarvittavissa laskentamenetelmissä. Heiltä sujui toisen asteen yhtälön ratkaiseminen tosin eri kaavalla kuin nykyään. Se perustui etu päässä siihen, että etsittiin kokeilun avulla, mikä luku parhaiten toteuttaa yhtälön.
Kreikkalaista aikakautta olisi oikeutetumpaa kutsua Arkhimedes’n ajaksi, sillä monet nykyajan matemaatikot pitävät häntä primus inter pares, paras parhaiden joukossa matemaatikkona, joka nykyaikana eläessään olisi ratkaisut kirjaimellisesti ennennäkemättömiä ulottuvuuksia differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmillä. Kreikkalaisilta on peräisin myös Pythagoraan lause. Se kertoo, että suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtä suuri kuin hypotenuusan neliö eli sivu a toisen + sivu b toiseen = vastakkainen sivu c toiseen. Tämä todistaminen käy piirtämällä kolme neliötä mainittuun kolmioon sivuina kateetit ja hypotenuusa. Jakamalla tämä härveli sopivasti kolmioihin niin, näiden avulla voidaan aivan maallikko tiedoin todeta lausekkeen paikkansa pitävyys. Nykyajan matemaatikoille tuntuu oudolta, ettei kreikkalainen matematiikka kaivannut todisteluja, aivan kuin sen ja nykyajan politiikojen puheet.
Ns. newtonilaista
aikakauden suurimmat oivallukset olivat differentiaali- ja integraalilaskenta
ja sen sovellutukset sekä joukko-opin kehittyminen. Syvästi uskonnollisen Newtonin
kiistaton kilpailija oli juopotteleva Descartes. Hän oli myös filosofi, joka sopi
myös hyvin hänen habitukseensa. Descartes’n aikoihin vaikutti myös toinen
loistava matemaatikko Leonhard Euler. Hän jouti Venäjän Katariina Suuren hovissa
todistamaan jumalan olemassaolon. Todistus meni suurin piirtein näin. x toisen +3x
-5 =0, joten jumala on olemassa. Siis hölynpölyä, mutta hän sai ruhtinaallisen
palkkion.
Nykyajan matematiikalle tieteenä on käynyt kuin muillekin tieteen aloille. Valtavan kehittymisensä seurauksena se on jakautunut lukemattomiin erityisaloihin. Yksi ihminen ei kykene hallitsemaan kuin hitusen sen yhdestä haarasta. Jos yksi nykyaikana painottuva matematiikan ala pitäisi mainita, ehkä se ennen funktioteoriaa olisi topologia. Uskon, että sen ideoilla voitaisiin saada avaruuden olemuksesta jotain uutta.
Kommentit
Lähetä kommentti