Siirry pääsisältöön


2856. Kun puut suurenee, asfaltti levenee

Putinin halittua jo yli 10 vuotta Venäjää, kun hän huomasi tarvitsevansa rauhallisen datsan. Putin ja hänen kaveri sakki kokoontui eräänä päivänä suunnittelemaan viihtyisämpää tulevaisuuttaan. He saivat helposti palkattua Leningradin kaupungin arkkitehdin suunnitelmaan kullekin jäsenelle datasan. Melko nopeasti miehet tulivat siihen tulokseen, että Suomen rajan lähiseutu on maailman rauhallisin paikka. Niinpä katseet kääntyivät Suomen rajalle. Sieltä löytyi Kiimajärven rannalta sopiva aurinkoinen tontti, mutta valitettavasti sen ympäristössä oli paljon mökki naapureita. Aluksi Putinin porukka tyytyi viihtymään naapureilta suojaavan aidan takaa pitämään omia juhliaan. Naapurit sanoivat toiselleen, ettei kannata valittaa, mutta yksi huimapää valitti. Turhaan, aivan turhaan, sillä Putinin porukka ei ole koskaan häirinnyt ketään eikä hävinnyt oikeusjuttuja. Päinvastoin he asfaltoivat mökkitien ja toivat sinne katuvalot. Pulmana olivat kuitenkin edelleenkin naapurit, eivät häirintänsä takia, vaan omassa mökissä tapahtuvan oleskelunsa takia. Putinin porukan isännöitsijä mies oli yrittänyt keskustella naapureiden kanssa, muttei siitä mitään tolkkua ollut saanut. Lopuksi Putinin porukka osti kaikki naapuri huvilat tontteineen.

Tällä välin KGP ja Putin saivat Leningradin talouden pidon hallintaansa ja tilisiirtoja tehtiin, kuin halkopinon halkoja niin, että Rossia pankin seinät tärisivät.

Putinin mukaansa Ozero järvelle ottamat miehet olivat hänen luotettavimpia miehiä KGB ajoilta. Siellä he jakoivat Venäjän eri sektorit keskenään. Niistä raavituilla rahoilla miehet saivat vapaat kädet tehdä, mitä halusivat, kunhan muistivat allekirjoittamansa vakuuden säilyttää varat ja luovuttaa ne tarvittaessa veljeskunnan osoittamiin hankita kohteisiin. Jo tässä vaiheessa demokratia oli ensin kadonnut ja nyt kuollut Venäjän hallinnon muuttuessa yhä autoritäärisempään suuntaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *