Mitä Laura Huhtasaaren esiintymisen kulmikkuudesta, asian vierestä ja toisten päälle puhumisesta sekä totuuden ulkokehältä paasaamisesta, pitäisi ajatella? Vastauksen etsiminen vie tummana seisoville vesille, vaikka kyse on kansan opettajasta. Jos kansa äänestä daamin ladymaisesti käyttäytyvää henkilön luottamustehtäviin, niin äänestäjät ovat silloin puhunut.
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tunsi olevansa turvassa A-talk
istunnossa, kun puhuttiin Puolan oikeusvaltio periaatteen loukkaamisesta. Hän
ei halunnut ymmärtää, että istunnossa puhuttiin EU-tukirahojen ohjaamisesta Orbanin
sukulaisille ja maakuntiin tämän omille aluepäälliköilleen. Hän maalasi kuvaa EU-hirviöstä,
joka ahmii jäsenmaittensa veronmaksajien rahat kitaansa niin, että jäniksen
korvat heilahtavat.
Niin armottomasti hän paasasi muiden
päälle, että Petri Sarvamaa paran yrittäessä selvittä, miten komissio voi toimia
Orban jupakassa, Huhtasaari toppasi Sarvamaan alkulauseeseen. Parlamentaarikko
Modigin tivatessa, miten hän toimisi, jos saisi sakkoja häpeällisistä
puheistaan naapureilleen. Ei puhettakaan vastauksesta, vaan Huhtasaari saarnasi
liturgiaansa eri sanoin, mutta samalla sisällöllä. Ville Niinistö oli aluksi
hiljaa aivan, kuin keräten voimia torjuakseen Huhtasaaren maalaileman EU:n kavaluuden.
Siinä kävi köpelösti. Huhtasaari lisäsi kierroksia Villen yrittäessä
kertoa, kuinka Suomen teollisuus ja kauppa hyötyvät EU:na vapakauppa-alueena.
Huhtasaarella oli valtti tähänkin hänen pamauttaessa Asean pöytään suurena
vapaakauppa-alueena ilman jäsenmaittensa rahoitusta. Kun tätä virhe tulkintaa
Niinistö yritti Huhtasaarelle korjata, tämä oli jo Sarvamaan kimpussa tivaten,
miksi EU junnaa paikallaan byrokratian kitkemisessä, mutta sen sijaan pitää
tavatonta kiirettä jäsenmaiden maksuosuuksien korottamaisessa. Niinistä yritti
taas oikaista Huhtasaarta, mutta gongi kumahti istunnon päättämiseksi.
Kommentit
Lähetä kommentti