Tyhmäksi tekeytyminen wokesta silloin, kun on viisas, on syntiä sanoi Ville Blåfield Esko Valtaojasta. Tämän nimen vilkasmikko Ville Blåfiled lausui kaksi kertaa ääneen, vaikka istunnon vetäjä toisti kaksi kertaa, ettei saa mainita nimiä. Anu Partanen kysäisi retorisesti katsoen Blåfieldiä, että pitäkö hänen kysyä asianosaiselta vähemmistöltä lupa, kun puhun sen asioista. Vastausta ei tullut, vaan Blåfiled jatkoi Valtaojan höykyttämistä tämän tyhmyydestä ymmärtää wokea. Karvala pohti ääneen, millä sävyllä valkoiset etuoikeutetut voivat puhua omista positioistaan valkoisina. Karvala toisti, että Suomi on rasistinen maa ja meidän on mahdotonta asettua uhrin positioon. -Se on koko woken ydin. Tässä kohtaa Partanen oli sen näköinen, että koko keskustelu alkaa muistuttaa viime viikoista Valtaojan kahdella sanalla märittelemää keskustelua laatua. Blåfield ei hätkähtänyt, vaan posotti eteen päin. - Meidän pitäisi siirtyä meidän rasismimme analysoinnista siihen, millaista rasismia meillä on ja ryhtyä keskustelemaan, miten me pääsemme rasismista eroon. Karvala viisaana ja harkitsevana ihmisenä toivoi, että meidän ei pidä ensisijaisesti selvittää, millaista rasismia meillä on, vaan ensin pitää puuttua rasismia ylläpitäviin ja lisääviin rakenteisiin. Blåfieldin älykkyys yhdistettynä aamuiseen harkitsemattomuuteen oli vähällä viedä istunnon harhateille teille.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti