Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa. Joka tapauksessa ihmisessä on sisään rakennettu  kyky ottaa huomioon toisen ihmisen hankala tilanne ja auttaa toista avun tarpeen hetkellä. Kuinka vahvaa tämä on, riippuu varmaankin avunantajan hyväsydämisyyspankin saldosta ja likviditeetistä. Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti,...

    Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa tehokkaaksi. Poliitikkojen utopistiset puheet sotella saavutettavista kolmen miljardin säästöistä turruttavat lopullisesti pätevät virkamiehet kaikista omaehtoisista ponnisteluista paremman hallinnon puolesta.   Mihin me tarvitaan 20 hyvinvointialuetta?       Räikein esimerkki palvelu- ja  tehokkuusvaatimukseen vastaamiseen  on Kelan 300 tuhannen hädässä olevien ihmisten jono sosiaaliturvan saamisessa. Entinen päähohtaja   Elli Aaltonen kasvot loistaen hymystä ja maneereista ilmoitti a-studiossa, että jono on tervetullut shokki Kelalle...

Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä. Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan. S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen ...

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen  on joutunut tilapäisesti maailmanpolitiikan keskiöön Trumpin  uhatessa ottaa haltuunsa  Tanskan hallinnoiman Grönlannin.  Grönlannillahan on  pitkä historia kuuluttuaan löysällä hallintomalilla Tanskaan. Tanska ja Grönlanti on harjoittaneet kulttuuri- ja urheiluyhtesityötä sekä matalaprofiilin  yhteistyötä vuosi kymmeniä. Hiljattain oi monikymmenosainen tv-ohjelmasarja, joka päätapahtumat sijoittuivat kummallekin alueelle. näyttelijöitä olivat sekä tanskalaiset että grönlantilaiset. Monen tasoista  yhteistyötä siis löytyy molempien alueiden välillä. Euroopassa on nyt käynnissä kiivaspienten alueiden  irtiotto pitkäaikaisesta isäntämaastaan vapauden kaipuun siivittämänä. Moldova, Gaza,  Nyt Tanskan  päälle laskeutui Amerikan miehen Trumpin raskas käsi rohmuamaan alueen arvokkaita mineraaleja America First-periaatteella. Sotilastukipaikkana sen arvo USA:lle on  ei liene korvaamaton, mutta sotate...

Valtion ja kuntien yksiköt olivat pitkään monopoliasemassa kukin omalla tontillaan. Tämän luonnollisena seurauksena uusi johto kukin vuorollaan omaksui monopoliasemasta kumpuavat johtamistavat, -menetelmät, -tyylit ja -arvot. Niistä tuli julkishohtamisen yhteisiä piirteitä ja lopuksi yhteistä perinnettä ja perintöä. 1980-luvun lopulta lähtien valtio ja kunnat ovat  alkaneet siirtyä konsernijohtamismallin ja yhtiöittämisen hyödyntämiseen sekä tulosjohtamiseen.  Niissä on esiintynyt erilaisia ongelmia kuten kustannustietämättömyys, tulosvaatimusten epämääräisyys ja palkitsemisen ja sanktioiden sekä valvonnan puutteet, mutta yleisilmeenä on ollut onnistuminen. Myöhemmin tuottavuuden nostaminen näkyi ja näkyy karuimmillaan henkilömäärien rajuina vähennyksiä ja menojen summittaisina leikkauksina.       Tässä muutoksessa johtajien on ollut pakko muuttaa johtamistapaansa ja välineistöään tuloshakuiseksi. Toiset ovat onnistuneet ja vähemmän onnistuneita on sii...

Suomen kansalle on masinoitu amerikkalais-venäläistyylistä propaganda, millaisen yhteiskunnan pitää olla. Suomessa tätä työtä tekevät nyt  pitkin mantuja kiertävät oikeiston vaaliehdokkaat, joka kiertävät puhumassa läpi seutukuntien  soten autuutta,  missä kaiken perusta on valinnan vapaus ja toiminnan läpinäkyvyys.  Nämä takaisivat laadun ja kustannustehokkuuden. Kansa äänestäisi jaloillaan  huonoa laatua, ja palvelujen kustannustiedot olisivat julkisia.  Tämä Kokoomuksen julkistus on yhtä julmaa ja kovaa kuin  aikoinaan republikaanien obamacaressa, jossa  tosiasiat eivät painaneet mitään. Omabacare kaatui konsulttien keksimään hokemaan valtion terveydenhoitokaappauksesta. Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, sillä tärkeintä ei ole valinnan vapaus, vaan laatu ja ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisy jopa on ristiriidassa bisnesmallin voitontavoittelun kanssa. Laadun tärkein mittari on toiminnan vaikuttavuus, jotka ilmenevät vuosien pääs...

Ranska on Saksan ja Britannian apupyörä  Euroopan voimakolmiossa.   Tämän näkyy selvästi Ranskan todellisen vaikuttajaroolin ohuutena EU-pöydissä.    BTK, väkimäärä ja raaka-aineet eivät kolmatta sijaa EU-maiden mahtikolmikossa selitä.    Maan strateginen sijaintikaan ei ole sen kumppaneita kummempi. Hyviä satamakaupunkeja on näillä mailla runsaasti ja merelle pääsy on vaivatonta. Rankan passiivisuus ulkopolitiikassa näkyy siinä, miten se noudattaa yleiseurooppalainen doktriinia: Mitä kauempana maa on Venäjästä, sitä paremmat suhteet sillä Venäjään on.  Suomi oli poikkeus. Nyt Suomen suhteet Venäjän ovat kääntyneet päälaelleen N atoon liittymisen myötä.  Teollisen vallankumouksen ydin oli pitkään Englannissa,   jossa mm. höyrykone pantiin todella töihin kaivoksissa hiilen saannin helpottuessa valtavasti, jolloin maan teollisuus pöhähti käyntiin. Näin jälkeen päin ajatellen Henrik VIII:n maalleen värkkäämää ja hänen naimapuuhiaan edistävä...