Pride-viikolla on syytä kertoa lyhyesti, millaisia muotoja käyttäytyminen sai homo asioiden ympärillä vuosikymmeniä sitten. Heti sotein jälkeen sukupuolista tasa-arvokeskustelua ei juuri käyty. 1950-luvulla maalla varoitettiin poikia miehistä, jotka hakeutuvat pokien seuraan. Sillä tarkoitettiin epämääräistä poikien kanssa yli-innokasta leikkimistä, mikä merkitsi aikamiehen tuppautumista mukaan poikien paininujakoitiin. Silloisilla kyläisillä oli siis väärä tai oikea käsitys, kuka naapuristossa on homo. Ei siis pitänyt ja pidä ihmetellä, kun yksi tavallinen reipas mies vain häipyi maisemista. 1960-luvulla homous ja lesbous lakaistiin tyystin maton alle. Opiskelija- ja työporukoissa liikkui vain epämääräisä huhuja, että tuo sitä ja tuo on tätä. Homoudella uhkaaminen saattoi saada ikäviä sävyjä. Huhuihin perustuvilla tiedoilla jonkun leimaaminen homoksi oli järkyttävä kokemus heteropojalle. Nykyajan ilmapiirissä sitä on vaikeaa ymmärtää. Jos poika yhtäkkiä katkaisi suhteensa tyttöön, tämä saattoi myös kostoksi uhata soittaa työantajalle, että tämä poika on homo, vaikkei sitä ollutkaan. Se saattoi antaa pitkäksi aikaa pojalle väärän leiman. Ilmeisesti tavat ovat parantuneet.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti