Jokseenkin eri meiltä voidaan olla eläkejohtamisen asiantuntija M. Rantaman 18.6 HS:ssä olevan jutun kanssa eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta hulabalosta työyhteisöön. Kokeneen työtekijän arvo tunnustetaan eikä sen antaminen kaipaa mitään erityisperusteluja. Tämä perustuu kokemukseeni noin 30 työyhteisöstä. Työntekijä saa hyvin pitkälle päättää itse, millaisin seremonioin hän lähtee. Joku tarjoaa työpaikka kahvit, toinen haluaa ruusun pöydälle, jotkut pyytävät lasilliselle paikalliseen, eräät vain korrektisti hyvästelevät. Pitää kyllä paikkansa, että joidenkin lähtijöiden ympärille on rakennettu, jos mikinlaista ohjelmaa, mutta nämä ovat poikkeuksia. Lähtökohtana on, että pitää kunnioitta eläkkeelle siirtyvän tahtoa.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti