Uutistoimisto Itun von Tiltu mukaan Putin on istunut viikon Venäjän sota-arkistossa lukemassa menestykkäiden tsaarien hyökkäysstrategioita ja päättänyt noudattaa naispuolisen tsaarin Katariina Suuren 1800-luvun puolenväin menetelmää Ukrainassa. Siinä olleista arveluttavista piirteitä huolimatta Putin nousi on the boat. Hän oli jo etukäteen päättänyt, ettei hän pysähtyessään heittele kansalle koruja ja eikä hopeapikareita, kuten Katariina Suuri.Tämä siksi, että Medvedev oli pyytänyt olla heittämättä koruja hopean puutteen takia, tinasotilaat tunnistettaisiin helposti. Näiden sijaa voisi viskoa vaikka pyhän Rasputinin alushousuja. Siitä oli yksi suuri etu saavutettavana. Ensiksi vaikka Dneprjoen rannat ovat viljavia ja Putinin maamiehet ovat myrkyttäneet maan, Rusputinin housujen hedelmällisyys vaikuttasi vieläkin maan viljavuuteen, sillä niin väkevää oli hänen hedelmällisyytensä. Muutenhan Venäjälle oli ajat sitten koittanut katovuodet. Toiseksi venäläiset joen vartijat olivat käyttäneet kaikki housunsa antautumislipun raaka-aineeksi eli housuista oli huutava pula. Tämä kuultuaan Venäjän sotilasjohto piti palaverin. Se tuloksena jokaiseen jokilaivaan asennetaan keulaan 10 tuuman tykki apumaan Napoleonin ajan rypälepommeja, mikä tarkoitti kahta toisiinsa kettingillä yhteen sidottua kuula. Napoleon oli lopettanut näiden käytön, koska oli menettänyt tykistö komentajana, kun laukaisuhetkellä kettinki oli ollut miehen kaulan ympärillä. Putinin turvamiehet oli ehdottomasta kieltäneet käyttämään tästä asetta, kun Putin oli lähellä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti