Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

    

     Sotessa vaikuttavuuden mittaaminen vaati suurempaa johtamisen työkalua kuin sotealueen johtaminen. Tämä näennäinen paradolsi on suuri ongelma. Vaikutukset syntyivät vuosien päästä toimenpiteistä ja ne ovat sidoksissa ulkopuolisiin tekijöihin, joita valtio, kunta, ministeriö tai sotealue eivät voi kontrolloida tai säädellä.      Jos vahat merkit pitävät paikkansa, harvoilla sotealueen poliitikoilla on intoa jälkikäteen penkoa, mitä saatiin aikaan ja mitä kaikki maksoi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että poliitikko lunastaa paikkansa kansalaisten äänillä, millä välttämättä ei ole mitään tekemistä vaikutusten ja kustannusten kanssa, päinvastoin. Tilannetta hankaloittaa lisää se, että yksityisten ja julkisten yksiköiden pitäisi toimia saman tehokkuusjuonen mukaan.      Sotessa korostuukin johtavien virkamiesten rooli tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden evaluoinnissa ja tulosten nostamista poliittisille foorumeil...

     Tunnettu tosiasia on, että kertomalla vain tosiasiat ei synny hyvää romaania. Ei vaikka väliin panisi   sideosia elävöittämään ja luomaan yllätyksiä tekstiin.      Kjell Vestö   on   aiemmin osoittanut romaaneillaan olevansa ei pelkästään faktojen ammattilainen, vaan myös luova kertoja, joka pystyy yksityiskohtien kautta kuljettamaan lukijaa läpi yhteiskunnallisten murrosten arjen eläminen ympärillään. Romaani Missä kuljimme kerran on polttava tarina sisällissodan   murhenäyistä ja kuinka ne pakottivat ihmiset valitsemaan puolensa. Tapa, jolla romaani kertoo eri yhteiskuntaluokkien törmäyksistä ja toistensa sietämisestä on kiduttavan tarkka. Moraaliset kannanotot eivät synny sanoista vaan teoista       Pohjoismaisen kirjallisuuspalkintoon yltänyt Vestön uusin romaani Kangastus 38 ” on enteellinen kuten nimensäkin. Meillä harvoin on kuvattu niin todellisuuspohjaisesti, mutta samalla pelott...

     Katse oli välin vakaa, jolloin se olisi voinut miellyttääkin, toisinaan leikkisä ja jyrkkä, joka pani epäilyttämään. Näin kirjoitti aikoinaan L. Tolstoi.      Joka tapauksessa näin pienestä saattaa olla kiinni, kun kysytään muutamalta tuhannelta ihmiseltä hyvin tunnepitoista seikkaa.      Kysymys ei ole pelkästään siitä, miltä asiat näyttävät ulos päin. Kokoomuksessa on tavallista enemmän yrittäjiä ja koulutettuja, ylipäätään esiintymisvarmoja kannattajia. Kokoomukselle ei ole ongelma nämä kannattajat vaan ne, jotka esiintyvät kokoomuksen puolesta julkisuudessa. Ssiis Stubb, Kauma, Räty, Männistö ja uusi puoluesihteeri, joka ei ole vielä esiintynyt julkisuudessa. Kyllä pitäisi esiintyä, kun on kykypuolueen edustaja, nimenomaan puheenjohtajan valitsema ja tällaiset selitykset tehtävänään.      Jos koppava mielikuva säilyy vaalikauden loppuun, vaalitappio on varma. Sillä äänestäminen on ainut...

     Koulutus oli suuri mahdollisuus sekä operatiiviselle että strategisen johtamiselle, koska koulutuksella annetut opit ohjasivat kenttähenkilöstön päivittäistyötä. Tätä oikeusministeriön pitäisi miettiä, kun se pohtii tuomareiden kouluttamista.      Vai oliko niin, että ministeriö oli jäävi kouluttaman tuomareita? Mielenkiintoinen oli myös havainto ministeriöiden ylimmän johdon ja osastojen johdon tulostavoitteiden asettamisessa tapahtuneessa kehityksessä.      Aiemmin ministeriöiden ylimmän johdon tavoitteet syntyivät poimimalla osastojen keskeiset tavoitteet yhteen. Nyt oli kuitenkin vahvoja näyttöjä, että ylin johto asetti strategioita ja tulostavoitteita, jotka ohjasivat osastojen toimintaa ja koko hallinnonalan toimintaa. Eli oli olemassa strategioita, jotka eivät noudattaneet osasto- ja sektorijakoa.      Tämä lisäsi tarvetta uudistaa ministeriöiden sisäisiä toiminta- ja johtamismalleja. Ny...

     Hallituspuolueet tehdessään kesän korvilla soten päälinjaukset ainakin joidenkin mielissä kävi, miten rahoitus tulisi järjestää. Ongelmaksi vain voi muodostua se, että tarpeeksi sitä hierottaessa sote-ratkaisu saattaa muistuttaa liikaa keskusten maakunta-kotikunta ratkaisua.      Rahat tulisi jakaa sote-alueiden kelan tilille ikään kuin sote-alue olisi yksi iso kunta. Jakoperusteina olisivat väestömäärä ja muut kysyntään vaikuttavat parametrit. Tämä saattaa edellyttää perustuslain muuttamista. Täytyy vakavasti kysyä, mihin tarvitaan tuotantoalueita.      Toimivaltaisen sote-alueen keskusjohdon tulisi päättää kehysten sisällä kilpailuttamisesta ja rahoituksesta.      Muutosten vaatimia toimenpiteitä ei saada suunnitellussa aikataulussa missään nimessä vietyä läpi. Jos aikataulun lykkäys aiheuttaa imagotappioita muiden muassa luottoluokittajien silmissä, itsepä hallitus grillille meni. ...

     Maaperä kymmeniä vuosia muuttumattomana pysyneen julkisen sektorin uudistussanomalle oli luotu, mutta ei se suinkaan ollut otollinen eikä kypsä – niin suuri oli todellisuuden ja tavoitetilan ero. Sen huomasin luettunani kymmeniä hankkimia alan uusimpia kirjoja, joista erityisen kiinnostaviksi ja omiin käsityksiini sopiviksi koin Peter Drukkerin kirjat. Ostin ne heti omakseni. Vielä suurempi murros minua odotti siirtyessäni konsulttiyksikön vetäjäksi.   Hallinnossa oli menossa suuri murros.      Päätösvallan hajautukselle oli painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Säätytalossa oli tunnetusti huono akustiikka. Ritaritalossa oli vielä huonompi, kun aikoinani olin kuunnellut siellä ensimmäisiä ja harvoiksi jääneitä matematiikan luentoja. En puhunut ministeriön johtamisesta, vaan otin esille työpaikkakiusaamisen ja sen, miten niissä kuulijoiden tulisi toimia. Lopetettuani alustukseni väki tuntui kiusaantunee...

     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti taannoin blogissaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.      Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on oikea. Kun panoksia listään, tulosta syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleensa on, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.      Ruotsin entinen valtiovarainministeri Andres Borg ja Juhana Vartiainen alkavat laatia raporttia, millaista talous- ja finanssipolitiikka Suomen uuden hallituksen tulisi harjoittaa. Hiljattain Pj. Sipilä on vaatinut, että Suomen virkamieskuntaa tulisi vähentää noin 111000:lla henkilöllä. ...

     Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisten TTIP-neuvottelujen tavoitteena on saada   laaja ja monipuolinen vapaakauppasopimus. Se koskee mm. investointeja niiden suojaa investoijalle ja tilanteita estää kansallisin demokraattisin keinoin investointien toteuttaminen.      Samaan aikaan kun kauppaa vaputetaan, ympäri maailmaa on 82 salaajamaa kärkenään Sveitsi lähellä Euraapan unionin maantieteellistä keskipistettä. Lähellä tätä toimii myös yksi EU:n perustamaista ylpeä veroparatiimaa Luxemburg. Yhdysvalloilla on oma Svetsinsa Delaware.      Veroparatiisimaissa on noin 20 biljoona dollaria kätkettynä verokarhujen ulotumattomiin. Nyt muutamat suomalaisetkin kärrävät salkuissaan piilorahojaan verosanktion rajapyykiksi muodostuneen vuoden 2014 takia Suomeen.      Hyvä kauppamoraali istuu keveänä ja iloisina kyyhkyläisenä salissa kauppajohtajien harteilla heidän allekirjoittaessa suuria kauppasopimu...

     Eilen tv:ssä kokoomuksen Sasi pohdiskeli soten siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Perusteluina olivat, että sote vaatii perustuslain tarkistamista tältä osin ja yksityissektorin aseman uudelleen arviointia sotessa. Ensin mainittu pitää paikkansa.      Tähän voidaan sanoa, että puolueiden keväällä sopimassa pääratkaisussa sotealueet tekevät itsenäisesti päätökset, mistä palveluja ostetaan. Tällöin sekä julkisen että yrityssektorin terveyspalveluyksiköt ovat samassa asemassa. Tämä ei näytä riittävän kokoomukselle, ei yksityissektorin terveysjohtajille eikä kokoomuksen tämä asian lobbareille.      Kysyttäessä Sasilta, miten hintoja valvotaan tilanteessa, kun on suuret hintaerot yksityisen ja julkisen sektorin väillä.   Sasi vastasi, että valvonnalla kontrolloidaan laatua ja hintoja.       Tämä ei tule onnistumaan kuin teoriassa. Siitä on tuoreita esimerkkejä- Kun kunnille annettiin t...

     Kun henkilöllä on ääni lempeä ja käytös vaakaa ja   myhäilevä syntyy ilmapiiri, jossa on vapauttavaa lähestyä ja mennä kättelemään tällaista lupsakkaalta tuntuvaa henkilöä. Juha Sipilästä syntyy tällainen mielikuva. Tämä voi olla tottakin.      Totta on myös se, että Sipilä on lujalla kädellä johtanut yritystään menestykseen ja saneerannut keskustan puoluetoimiston tip-top-kuntoon. Menoja on karsittu ja henkilömäärä pienennetty   raskaalla kädellä.      Tuoreimpien galluppien mukaan keskusta on repäissyt noin viiden prosentin eron kokoomuksen kannatukseen. Tämä on merkittävää tulevan pääministerin nimityksen kannalta. Tuleva uusi pääministeri on mitä todenennäköisemmin Juha Sipillä.      Paikallisia elyjä uhkaa nyt monen sadan henkilömäärän vähentäminen. Yt-neuvottelut on käynnissä. Samoin VTT:n alueellisia yksiköitä uhkaa yt:t   Hallituksen vaihduttua sipilä-johtoiseksi sen k...

     Sitran näkemys rahoittamisesta on oikea. Pitää siirtyä yksikanavaiseen rahoitusmalliin. Siinä sote toimii Kelan tilin avulla rahoittajana. Kuntien nykyiset soten kuntavero-rahat ja valtionosuudet   sekä asianomaiset kela-rahat menisivät tälle Kelan tilille, samoin työterveyshuollon rahat.      Sitran esityksessä on myös erittäin merkittävää se, että sote-alueen palvelut tuotteistaan saman laatuisiksi koko maassa. Palvelupaketit on muotoiltava niin, että pienetkin yritykset voivat olla palvelujen tuottajina.      Myös kuntajärjestöt ovat esittäneet saman suuntaisia ratkaisuja kuin Sitra.      Sitran esitys on kaikin puolin järkevää. Soten rahoitus pitäisikin hoitaa tältä pohjalta.      Hallituksen soteryhmä ei pyytänyt lausuntokierroksen saatekirjeessään erityisesti kannanottoja rahoitukseen. Tämän lausuntokierroksen saadut tulokset ovatkin ristiriitaisa. ...

      Ihminen on onnellinen, kun hänellä on pitkä tehtävä, jonka puolesta kannattaa toimia ja jopa ponnistella vailla päivittäistä tuskallisuutta. Onnellisuus tulee tästä toiminnasta ja siitä saatavilla palautteilla.      Onnellisuus liittyykin aina toisten ihmisten läheisyyteen. Tämä merkitsee myös sitä ,että onnellisessa yhteiskunnassan ihmisillä on turvaverkot. Näin sanovat tutkimukset.      On pelättävää, että peräänantamattomat hyvinvointivaltio-fundamenttalistit   löytävät itsensä ennen pitkää maailmasta, jossa ei ole realiteetteja tai jossa heillä ei ole toimenpanon kykyä.      Esimerkki toimeenpanon kyvyttömyydestä: Vuonna 2007 valtiovarainministeriön totesi talouskehitysarviossa, että budjetin ylijäämä vuonna 2011   tulee olemaan kolme miljardia euroa. Tällöin olikin   helppo liikkua kaduilla kasvoilla tällainen onnellisen hyvinvointivaltion   unelma, jota ei oltu v...

     Miksi opettajan tyttärestä pitää tulla opettaja ja insinöörin pojasta insinööri? Siksikö, että jääkiekkoilijan pojan pitää harrastaa jääkiekkoa? No siinne päin.      Arkihavaintojen mukaan monella lapsella on suuri vaara painostuksen alla ajautua toisen vanhemman ammattiin. Tällöin lapasi saattaa menettää mahdollisuutensa toteuttaa ja kehittää   taitojaan omilla kykyalueillaan. Myöhemmin hänestä ei ole hauskaa istuskella sivusta katsojana sukupidoissa, jossa joka toisella on sama ammatti.      Geneettinen perimä ei selitä tällaista uravalinnan ketjua. Se saattaa olla seurausta vanhempien enemmän tai vähemmän yksiniittisestä ja vääristyneestä kunnianhimosta. Pahimmassa tapauksessa painostus voi saada henkisen väkivallan muotoja. Taustalla voivat myös vaikuttaa hyvää tarkoittavat alan tuttuus ja turvallisuus sekä riskien välttäminen. Lapset eivät kuitenkaan saa olla vanhempien työurien automaattisia jatke...

     Suuressa mittakaavassa Yhdysvaltain eurooppa -politiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, vaikka maa on jonkin verran lisännyt mielenkiintoa Tyynen valtameren suuntaan. Euroopan suuri haaste kohdistuu sen Venäjä-suhteisiin.      USA:n hegemonian jatkuva kasvaminen on tosiasia. Aikaisempien valtakeinojen rinnalle maa kehittänyt aivan uudelle tasolle BIG DATA:n soveltamisen ja avaruus teknologian käytön sotilaallisiin tarkoituksiin. Uusimpana keinona on valtaviin mittasuhteisiin kasvanut lennokkisota. Tämä sota ei ole leikkisotaa. Se on ohjussotaa valtameren takaa bunkkereista.      Eurooppalaisuus on erilaista kuin pohjois-amerikkalaisuus. Se on sitä jo lähtökohdiltaan. Eurooppalaisuus on kasvanut Jerusalemin, Ateenan ja Rooman valtakunnan kautta omaleimaiseksi kulttuuriksi. Sen ikivanhat yliopistot Kreikasta Reinille ovat edustaneet tieteiden ja taiteiden kärkeä maailmassa. Eurooppalaisuus on pystynyt vuosisatoja jatku...

     Sanokoot mumisevat länsirannan tutkijat mitä tahansa byrokratia on rakastettumme. Se kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. Yhdeksän kymmentä prosenttia siitä muodostaa hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustan.        Byrokratia on kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, sinne uppoa. Kun siitä vetää, se venyy. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain. Se on kuitenkin välttämätön joka päiväisen leivän aines.        Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen kestävyysvajeeseemme. Sen kimppuun hyökkäsi Stubbin hallituksessa ensimmäisenä ministeri Räty, joka jo ennen virkaan astumistaan käynnisti toimialallaan rajun hyökkäyksen tätä vihollista vastaan. Nyt koko puoluekenttä käy kymmenettä taisteluaan ja talkoitaan tätä peikkolaumaa vastaan.        Jos haluaa olla oikein ankara, jokaiselta, jok...

     Teema on ollut eri muodoissa esillä neljän viimeisimmän hallituksen ohjelmissa. Nyt jos koskaan tuottavuuden kohottaminen on tärkeää. Karkeasti sanottuna yhden prosenttiyksikön tuottavuuden kasvu tuo satojen miljoonien eurojen säästöt.   Syitä tuottavuuden niukkaan kasvuun ovat olleet *kuntien liian suuri määrä *ministeriöiden liian suuri autonomisuus suhteessa hallitukseen *ministeriöiden strategisen johtamisen puutteet *yleiset johtamisongelmat      Näin lueteltuna tehtävä vaikuttaa keveältä kuin leivon siipi. Mutta ei. Jokainen yksikkö on tehnyt omasta mielestään hyvää työtä. Kukaan ei kuitenkaan ole kantanut vastuuta kokonaisuudesta. Samat johtajat ovat istuneet vuosikymmeniä paikoillaan. Epäonnistumisen sanktiota ei ole käytetty ja tekemisen korvautumista nostalgialla ei ole vaimennettu.      Tämä on johtanut siihen, että tuottavuuden nostamisessa on palattu muutaman vuoden välein lähtöru...

     Elisessä A-talkin ohjelmassa Ben Zyskowicz lausui varomattomasti, että sote-uudistuksen tärkein tavoite on saavuttaa rakennepoliittisessa uudistuksessa sotelle asetettu muutaman miljardin euron vuosisäästö. Totta kai tärkeintä on turvata laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut.     Oikeusministeriön lausunto sotesta oli myös melko murhaava. Lakiesityksessä ei ole tarpeeksi hyvin pohdittu, miten rahoitus järjestetään loukkaamatta perustuslaissa lausuttua kuntien itsehallintoa.      Rahoituksen yksityiskohtasineen suunniteluun on muitakin syitä, esimerkiksi budjetointi, kirjanpito ja seuranta.     Samalla kun sotea viedään tavalla tai toisella eteen päin kannattaa silmäillä, millä muilla keinoilla tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä organisaation joustavuutta. Professori Jorma Rantanen on esittänyt aiheesta seuraavan listan:   Nopeat *ulkoistaminen *työtahti *työjär...

     Borgin tulisi muistaa suomalaisen mielenlaadun eräs sopukka. Suomalaiseen totuuteen sisältyy aina tietty annos katkeruutta. Tämän tietäen Borg ei varmaankaan halua alkaa hallita näyttämöä. Siitä huolimatta hän joutuu ennemmin tai myöhemmin median keskipisteeseen ja suututtaa osan valtapoliitikkoja.      Yleensä konsultti ei tee esityksiä arvottavissa kysymyksissä, mutta Borg joutuu näin tekemään. Borgin konsultointia helpottaa se, että arvottamisesta on sovittu jo etukäteen ja työn laatu edellyttää arvovalintoja.      Periaatteessa tiedon lisääminen on aina hyväksi. Tiedon käyttökelpoisuus riippuu kuitenkin olennaisesti siitä, minkä merkityksen se saa tilaajassaan ja vastaanottajissaan. Stubbin ja yleensäkin kokoomuksen viitekehykseen Borgin ajatusmaailma näyttää sopivan ja todennäköisesti raportti miellyttää puoluetta.      Ongelma on siinä, että muut puolueet ja alan asiantuntijat tunteva...

     Yhdysvallat ja Euroopan unioni neuvottelevat laaja ja monipuolista vapaakauppasopimusta. Se koskee mm. investointisuojaa ja kieltoa estää kansallisen demokraattisin keinoin investointien toteuttaminen      Yhdysvaltain harjoittama valtaviin mittasuhteisiin paisunut   tiedustelu ja valvonta muodostavat todellisen uhan neuvotteluille. Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkinassa. Ilmiantotietojen keräämisen avustajina toimivat lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Kaikki Euroopan suuret maat ovat olleet ja ovat urkinnan kohteina. Yhdysvallat saattaa tietää urkintansa avulla EU:n kaikki neuvottelutaktiset lähtökohdat.      Toinen vakava uhka neuvotteluille sisältyy Yhdysvaltojen vuosikymmenien takaiseen strategiaan. Kun maiden ja alueiden valtaaminen on tullut yhtä vaikeammaksi, valloitetaan maailma sopimuksilla.      Yksi alue,...

     Tänään on HS:n pääkirjotussivulla Matti Apusen artikkeli ”Sote tarvitsee oman sanakirjan”. Kuten arvata saattaa, siinä tuomitaan hallituksen sopiman sote-ratkaisun päälinja. Kirjoitus oli EK:n linjan mukainen ja OK.   Yhteä pienenä tekijänä se on tarkoitettu vaikuttamaan EK:n näkemysten mukaisesti tulevan hallitusohjelman sote-kirjauksiin.      Eräs kömmähdys siinä on. Apunen ilmeisesti tietoisesti vertaa suunniteltuja kustannuksia toteutuneisiin kustannuksiin. Kyse on siitä, että   Parkanon kunnan ulkoistaessa sote-palvelunsa Pihlajalinnalle, kunta saa siitä neljän miljoonan euron säästöt vuodessa verrattuna   kunnan nykyisiin sosiaali- ja terveystoimen nettomenoihin.      Neuvostoliitossa mentiin vielä pidemmälle. Siellä laskettiin kansatalouden kasvu niin, että verrattiin edellisen vuoden suunniteltuja tuotoksia tämän vuoden suunnitelmien tuotoksiin. Näin päästin melko kivuttomasti suurin kasvul...

     Suomen arkielämä pyörii kuin laama ei olisikaan. Luottakelpoisuuden pudotus ei aiheutanut kuin joukon lausunoja, rakennepolitiikkaan pitää saada vauhtia.      Kun kaikki lamalääkkeet on tuhanteen kertaan hoettu työmarrkinoiden joustavoittamisesta palkkojen alentamiseen, käteen ei näytä jäävän mitään.      Tässä tilanteessa kokoomus Stubbin johdolla osoittaa uuden linjan. Hän muotoili eilen televisiossa asian tähän tapaan: ”Kun luottoluokitus laski, se on ikävää. Nyt on ryhdyttävä nopeasti toimenpiteisiin rakennepoliitisen uudistuksen läpi viemiseksi. Me kokoomuksessa korostamme rakennepoliittisia uudistuksia demarien painottaessa kasvun merkitystä”.      Mikä on tähän asti jarruttanut mahtipontisesti alkanutta kuntien tehtävien karsimista, julkissektorin tuottavuuden parantamista, sote-uudistuksen toteuttamista, normien purkamista, sääntelyn virtaviivaistamista, vientiteollisuuden innovaatiotia...

     Julkissektori rahapulassaan saattaa jättää tavallisetkin sairaudet hoitamatta. Tämä koskee tapauksia, jossa luotettavaa diagnostisointia ei voi tehdä ilman magneettikuvausta. Jos kyse on vielä kivusta, tilanne potilaalle voi muodostua nöyryyttäväksi.      Itse olen kärsinyt selkäkivuista kymmeniä vuosia lähinnä nuoruuden voimaharrastuksen seurauksena. Viime vuosina kivut ovat lisääntyneet päivittäisiksi ja öisiksi.      Terveyskeskuslääkäri kuunteli puolikohteliaasti valituksiani pyytäen mm. taivuttelemaan selkääni kädet suorassa varpaitani kohti. – Ei paljon taivu, hän tokaisi. Sanoessani, ettei panacod auta, hän tuli hyvin epäluuloiseksi. –Annan lähetteen röntgenkuvaukseen.      Kuvien valmistuttua seuraavalle vastaanotolle parin kuukauden päästä, mitään erityistä ei löytynyt, - Jatketaan samalla lääkityksellä. En viitsinyt jankuttaa, ettei se auta.      Yksityislää...

     Tänään Helsingin Sanomissa on artikkeleita suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä. Mailmassa on kaksi koulukuntaa: aasialainen ja suomalainen. Edellinen painottaa kuria ja järjestystä jälkimmäisen luottaessa opastukseen, yhteisöllisyyteen ja läheisyyteen. Lehti ennakoi edellisen vievän voiton.      Meidän ei saa luopua järjestelmästämme, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä eteen päin. Tämä on tähdellistä, eteenkin nyt kun opetussuunnitelmia ollaan uusimassa ja keskiasteen kehittämisen näköala on jossain määrin pimennossa.      Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka painottaa tunteiden ja toiminnan kytköksen merkitystä luokkatilanteessa. Tätä ei voi olla liikaa korostamatta, hän sanoo Helsingin yliopiston tiedelehdessä 5/2013. Yhdessä oppiminen  on demokratian yksi keskeinen rakennuspalikka. Jo pienestä pitäen tarvitaan erilaisia ihmisiä toiminaan yhdessä ja luomaan keskinäistä kunnioitusta.  ...

     Artikkeli on pääsivun siinä osassa, jonka kirjoituksia kirjoittaja perustelee milloin mihin perustuen. Tänään oli poikkeus, sillä Heli Saavalisen artikkeli ei perustunut mihinkään.      Melu ei ole tunneasia. Sen tasoa voidaan   mitata. Jossain määrin eri ihmiset saattavat kokea melun eri tavalla. Joka tapauksessa mentäessä tarpeeksi korkealle desibelitasolle kaikki kärsivät melusta. Niin ei ole esimerkiksi tunteisiin vetoava taide. Olkoot taulu,   kuinka taiteellinen tahansa, taju ei mene. Kovassa melussa näin käy.      Amerikkalaisilla insinööritutkijoilla 1960-luvulla oli lentokenttien meluarvioinneissaan tapana panna melu yksilöllisen kokemuksen piikkiin. Finavian lupahakemuksissa käytettiin vielä 1990-luvulla saamaa argumentointia. Jos joku kärsi melusta, se oli suurelta heidän psyykeen vika. Saavalainen käyttää artikkelissaan samaa korttia ja tuulivoimayhdistyksen kyselyjä.    ...

     Miltä kuulostaa, jos perinnöllisyysopin tentissä professori kysyy ylioppilaalta: ”Mikä oli Darwin suurin saavutus. Oppilas: ”Niin suurinko saavutusko”?   On olemassa monia Darwineita. Professori tarkoittanee tässä englantilaista Charles Darwinia eikä hotelli Darwinia. Hän oli brittiläinen parrakas mies, joka matkusteli, paljon, eteenkin Galapakos-saarille. Hän kävi luennoimassa monissa maissa. Niin minäkin opiskelen eri maissa ja aion jatkaa lukemista ja matkustelemista, kuten ennenkin”.      Eilen kansa sai nauttia eduskunnan kyselytunnilla poliittisen tyhjän puhumisen mestarinäytteitä. Tähän Stubb ei ole syypää, vaan koko poliittinen toimijakaarti.      Kääriäinen piti epäilyttävänä, että Suomelle elintärkeää ulkopoliittista linjaa ollaan hämärtämässä pääministerin puhuessa ympäri Eurooppaa Suomen tulevan hallituksen valmistautumisesta natoon menemiseen. Se on täysin spekulatiivista. Aiotteko ottaa opiksi,...

     Keskusjohtoisuuden vahvistamien ja kuntien toimintavapauden lisääminen alkoivat 1980-lopulla. Tämä merkitsi mm. keskusvirastojen lakkautamista. Lakkauttamisen ensimmäisessä aallossa lähtöpassit olivat saaneet Lääkintöhallitus, Ammattikasvatushallitus ja vähän myöhemmin Elinkeinohallitus.      Purkamalla normeja vauhditettiin keskusjohtoisuudesta irti pääsyä ja väljennettiin kuntien toimivaltaa päättää itse palvelujen tuottamisesta. Budjettiuudistuksen kehys- ja tulosohjaus olivat osa tätä kehitystä.      Päätösvallan hajautukselle oli myös painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Uuden-Seelannin ja Tanskan kokemukset puolsivat tällaista kehityslinjaa. Suomen julkinen hallinto oli pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä eikä pystynyt reagoimaan uusiin vaateisiin riittävän nopeasti ja tehokkaasti.      Nyt on selviä enteitä siitä, että keskusjohtoisuuden lisäämin...

     Päivän HS:n pääkirjoitussivulla on Sami Moision ajatuksia herättävä artikkeli alueellisesta itsehallinnosta. Tätä hän perustelee OECD-maiden ja Ruotsin esimerkeillä ja Suomessa viime vuosina tapahtuneella keskushallinnon otteen vahvistumisella.      Hän ei esitä mitään konkreettista mallia eikä minkään jo olemassa olevien alueorganisaatioiden lakkauttamista. Hän ei pidä uusia sote-alueita riittävän alueellisina eikä demokraattisina   itsehallinnollisina yksikköinä.      Maassamme on jo nyt 18 maakuntien liittoa, joiden vastuulla on aluekehitys, kaavoitus ja kansainvälinen toiminta. Henkilömäärä on noin 1500.      Keskusjohtoisuus on kasvamassa. Ollaan muodostamassa vahvaa pääministerin kansliassa toimivaa ja vaikuttavaa hyvin resursoitua asiantuntijayksikköä. Tätä on aina perään kuulutettu. Tulevat sote-alueet ovat viime kädessä valtion ohjauksessa. Kunnilta viedään valtaa. Ministeriöt...

Tulosalueet voitiin rinnastaa yksityissektorin liiketoiminta-alueisiin. Keskusrikospoliisissa niitä olivat rikostutkinta, rikostorjunta ja tiedustelu ja Interpol sekä hallinto. Nämä saattoivat tuntua itsestään selviltä, mutta niiden sisällön märittely ja tulostavoitteiden asettaminen vaativat vakavaa pohdintaa ja herätti keskustelua. Ne nostivat myös esille matriisiorganisaation käyttöönottamisen mahdollisuudet. Tulosalueet olisivat matriisin toisena sivuna ja osastot toisena. Kuin sinetiksi seminaarin tärkeydelle kokenut komisario lausahti, että kaikki työmme johtui vain kolmesta syystä: rahasta, seksistä ja mustasukkaisuudesta. Seminaarin toisena aiheena oli johtoryhmätyö.    

     Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että hänen johtajansa on taksimies, siis asiantuntija. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä.      Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu.      Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset oli hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita.  ...

        Ajan myötä oli kuitenkin taivuttava siihen, että kaikilla aloilla ei ole luonnontieteellistä varmuutta ja arjen havainnot olivat usein hyviä osviittoja siihen, mikä oli hyvää ja mikä huonoa käytäntöä. Management by objectivies oli lähtökohtamme ja Ackoffin ja Ansoffin opit esikuviamme. Emme kuitenkaan silloin tienneet, kuinka pitkä ja ankea matka siitä tulisi. Omaksuimme itse kukin omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä. Jotkut pidättäytyivät tilipuitteisiin toisten mennessä johtamisen perimmäisiin kysymyksiin. Minua kompaktisointimiehenä häiritsi oppien hatara teoriaperusta. Uskoimme vakaasti, että laskentatoimen esille nostama kustannustietoisuus sai johtavat virkamiehet tosissaan tavoitteleman tehokkaampaa ja parempaa hallintoa. Saimme kuitenkin karvaasti kokea, että harva oli kiinnostunut kustannuksista, kunhan rahat riittivät. Joku umpiviisas talouspäällikkö totesi kerran, että momentti voitti...

     Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä liputti hiljattain tv:ssa sote-uudistukselle euromääräisiä kehyksiä. Hyvä ajatus. Päivän HS:n kolumnissa Teija Sutinen kertoi valaisevasti, miten kunnat voivat tilapäisen edun nimissä rynnätä suin päin ostamaan sote-palveluja.      Molemmat ovat tärkeitä puheenvuoroja.      Kehysmenettelyssä tulisi ensin ratkaista, mille tasoille kehykset asetetaan:   kunnille, sotealueille, valtakunnan tasolle.      Toimivia ja laillisia kehyksiä nykyjärjestelmässä ei voida antaa kuin   palaamalla vanhaan valtionosuusjärjestelmään. Tämäkin on epäilyttävää kunnallisverotuksessa ja   kuntien voidessa käyttää soteen muitakin varoja, kuin mitä valtionosuuksissa on osoitettu.      Ilmeisesti oikea taso on sotealueet. Tällöin koko sote tulee valtioveroilla ja vastaavilla rahoitettavaksi. Tämä ei liene ongelma, koska julkinen sektori on ko...

     Suunnittelusihteeristö edusti uutta ajattelutapaa hallinnossa – tai ainakin niin me itse luulimme – sillä oli myös vastustajia. Samankaltaista jarnuttamista kuin nytkin tämän suuntaiselle keskittämiselle.      Valtiovarainministeriön järjestelyosasto eli mahtikauttaan. Sen vankka maine perustui rationalisoinnin, työnmittauksen ja työnsuunnittelun ohjeistamiseen ja ennen kaikkea vallankumouksensa alussa olevaan automaattiseen tietojenkäsittelyyn ja sen kontrolliin.      Kaikkiin atk-laitteiden hankintoihin piti saada järjestelyosaston lupa. Tämä ei vielä tavallista toimistoväkeä haitannut, koska toimistolaitteita ei ollut. Kehitys osoitti oikkunsa. Kun atk-laitteita oli vähän, järjestelyosaston atk-kontrolli oli vahvimmillaan, ja kun myöhemmin laitteita oli paljon, kontrollia ei ollut ollenkaan.

     Ei ole sattuma, että Kjell Vestån uuden kirjan nimi on Kangastus 38. Vuosi 1938 oli ajanjakso, jossa hirvittävät tavoitteet alkoivat purkautua. Kuin vastakohtana tälle Vestö on sijottanut kangastuksen toiseenkin merkitykseen suositun schlagerin nimenä, suomalaiseen. Kirjailija maalaakin leveästi.      Kun sana tahtotila mainitaan, se saa usein peräänsä   lausujansa   hyveellisen tuntuisen katseen ja toiveen, että se synyttäisi kuulijassaan pahaa omatuntoa kolkuttavan tunteen.      Jostain syystä konsultit ovat onnistuneet lanseeraamaan tahtotilan käyttäjiksi poliitikot ja muutoin korkeassa asemassa piskahtelevat johtajat. Ja niinpä tietysi, jääkiekkoyhteisö on sen ilman katkeruutta kirjoittanut pysyvästi fläppitauluunsa.      Tahtotila on, ilman, että epäilee itseään kypsymättömäksi, hyvällä mielikuvituksella varustetun henkilön mielestä laajenpi käsite kuin tavoite. Se sulkee samoin ...

     Viime päivinä on käyty keskusteua, voiko ministeriö laatia nimissään keskeisistä poliittisista kysymyksistä pohjapapereita vaalikeskusteluun. Ulkoministeriö on raportissaan linjannut muiden muassa, että Suomen liittyminen natoon selkeyttäisi tilannetta ja Suomi pyrkii mukaan eri maiden edustajien muosostaamiin vaikuttajarymiin, jolla tietyissa tärkeissä kysymyksissä on saman sisältöinen kanta (integraatio integraation sisällä),   ehkä myös yksimielisyys keinoista.      Tällaisten tulevaisuusraporttien laadinta on hyödyllistä ja hyväksyttävää, jos ne laaditaan ministeriön avoimesti, niistä tiedotetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja ne ovat myös polittisesti mahdollista toteuttaa. Muutoin raportit saattavat sekoittaa poliittista järjestelmää, eteenkin, jos niitä laaditaan pellon pientareet täyteen.      Kyseisessä UM:n raportissa näyttää ulkoministeri ainakin osin olleen pimennossa ja tiedotus ont...

     Yksi mätä omena ei pilaa Suomen vanhustenhoitoa. Ylen ohjelma ”Hoivakoti kuntoon” antaa toivoa Suomen vanhustenhoidolle. Perheyritysten ylläpitämissä pienissä hoivakodeissa, suurimmalla osalla laatu on ollutkin hyvä.      Tuore Gobal Age Watch-indeksi antaa Suomelle sijan 15. Mosambik on viimeisellä sijalla 96. Suomea kuitenkin pudotti vanhusten matalat eläkkeet ja yleisen asumisen kalleus, ei siis itse vanhustenhoito.      Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta 28. 9 TV 1 antoi Ruotsin hoivaketju Caremasta synkän kuvan. Yrityksen tunnusanoja ovat: hyvä päivä, turvallisuus, aina paikalla, jatkuvuus. Yrityksen palvelusopimuksessa   esimerkiksi Tyresön kunnan kanssa laatumittareita ei juuri ole eikä sanktioita sopimusrikkomuksista. Careman Koppargårdenissa kaatuillaan, kuihdutaan, kärsitään kivuista ja kakkavaipoista. Tällöin Caremalla onkin näennäisen hyvät perusteet   raportoida omaisille, että asiakas o...