Siirry pääsisältöön

Tekstit



2303. Normien purku ei ole kirvesmiestyötä eikä lakeja pidä valmistella ilman kokonaisnäkemystä

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

2302. Unkarin Orban Suomen oikeusvaltion valvojana

     Kymmeniä keroja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän mollaa meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta.      Kritiikkiin vastaaminen on ollut laimeaa toisin kuin Suomen Akatemian toimiminen opetusministerin ohjauksessa, mihin kansleri Raivio vastasi HS:ssa osuvasti, että akatemia terminä on Suomelta huonosti valittu, koska kyse valtion laitoksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.      Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintotek...

2301. Donalt Trump ja David Cameron demokratian akanvirrassa

     On kohtuullista arvottaa sellaiset seikat korkealle, jota ovat selvinneet useasta kriisistä vuosien mittaan. Demokratia kuuluu tähän lajityyppiin. Muutama vuosi kymmen siten demokratiaa koeteltiin kovin, kun DDR:n kansandemokratia yritti antaa hyvää elintasoa kansalaisilleen, jopa osin onnistuneesti, mutta lopulta propagandaan perustuva ulkokuori petti ja ihmisille valkeni muurien takainen elintaso. Lopulta kansa virtasi muurien yli naapurimaihin. DDR:n tapauksessa demokratia selvisi nipin napin kunnialla, mutta monissa maissa demokratian hunnun alla harjoitetaan edelleen autoritääristä valtiojohtamista. Kehityksen isoon logiikkaan kuitenkin kuuluu, että jotkut maat ovat tilassa, johon demokratia ei sovellu ja jos sitä pyritään pakolla maahan istuttamaan, lopputulos on demokratian irvikuva.      Tässä yhteydessä ei kuitenkaan voi olla ihmettelemättä aivan lähihistorian tapausta, kun demokratian kehtomaassa yhden miehen kunnianhimo on hajottamassa 28 l...

2300. Yhdysvaltojen hegemonia siirtymäsä Kiinalle

     Englannin eliitti tajusi 1800-luvulla vihdoinkin, että siltä jää hyödyntämättä suuri osa sen siirtomaavallan tuottamaa valtavaa pääomakertymää, koska kotiympäristö oli tähän liian pieni pelikenttä ja siirtomaiden tyrehtyessä passiivisuuteensa. Niinpä se alkoi lainamekanismilla rahoittaa Yhdysvalojen rautateiden rakentamista.Tämän prosessin Yhdysvallat käänsi kuitenkin nopeasti edukseen ennennäkemättömänä rakennusboomina ja sen tuomana vaurastumisena. Tästä alkoi fordismin kehitys, joka ilmeni 1940-luvulla Yhdysvaltojen sotateollisuuden tuottavuuden ja volyymin mittavina kehitysloikkina. Parhaimmillaan USA rakensi 300 laivaa kuukaudessa. Lopputuloksena oli Yhdysvaltojen hegemonian lujittuminen ja vähitellen koko läntiseen maailmaan iskostuva fordismiin perustuva tuotantojärjestelmä. Myöhemmin depolitisoitunut uusliberalismi pyrki tuottamaan fordismin jatkeeksi vielä tehokkaampia menetelmiä kuten elementeillä, jotka osin yhdistäisivät pääoman ja tekijöiden etua, kunne...

2299. Sukupolvien välinen hyvinvointiero on itse aiheutettu

     Yle uutisoi 12.7.2019   https://yle.fi/uutiset/3-10875153 sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Uutisen mukaan Vihreiden   Iiris Suomela väitti nykynuorten olevan köyhempiä   kuin edeltäjänsä, mihin Taloussanomien Arno Ahosniemi provokatorisesti totesi nykynuorten köyhyydessään edustavan syöttöporsasta. Myös Turun Yliopiston Jari Erola suhtautuu epäillen Suomelan väitteeseen.   Tietokirjailija Pasi Toivanen käsittelee oikeudenmukaisuutta jo analyyttisemmin todeten, ettei väitettyä epäoikeudenmukaisuutta voi selittää vallitsevilla poliittisilla ja taloudellisilla toimintatavoilla, vaan rakenteiden merkityksellä on vaikutusta köyhyysväittämään.      Ilmaisu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vilahteleekin vähän väliä poliitikkojen, korkeiden virkamiesten, tutkijoiden ja tavallisen kansan sanoissa ja teksteissä. Ilmaisu on kuitenkin hyvin haavoittuvainen monesta syystä.      Ensiksi jos sukupolvi katsotaan o...

2298. Miten Rinteen yhteistyö pelaa Sipilän nimittämän VM:n strategiayksikön kanssa

     On selvää, ettei reilun kuukauden rupeaman perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä kuin niistä seikoista, jota indikoivat jo lyhyeltä ajanjaksolta koko hallituskauden toimintaa.      Media on ottanut esille niin sanottujen nuorten ministereiden innokkuuden nostaa ryminällä esille oman hallinnonalansa korjaustarpeita ja painottaa niiden kiireellisyyttä. Esimerkkeinä näistä ovat ISIS-lapset, aktiivimallin purkaminen, kielteinen suhtautumien uusiin sellutehtaisiin ja tietullit.      Julkisuudessa on esiintynyt lievää sekoilua mainituissa asioissa eri ministereiden välillä, muttei tätä voida asettaa eräiden ministereiden nuoruuden vaan kokemattomuuden tiliin. Tähän puutteeseen jokainen joka on toiminut johtotehtävissä, suhtautuu armeliaasti ja ymmärtää, että kokemattomuuden puute poistuu nopealla tahdilla. Etenkin tämä poistuu ministeritasolla, sillä siinä tehtävässä ei ole juuri vapaata hetkeä työpäivänä. Illatkin pyrkivät täyttymään mini...

2297. Kittilä taas.. Lapin käräjäoikeuden Kittilä-päätöksessä näkyy maakuntahenki

     Tapaus alkoi 2013 Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän tehdessä poliisille tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön harjoittamasta kilpailuttamisesta, jossa toimitusjohtaja Jouni Palosaari olisi menetellyt lainvastaisesti. Jupakan seurauksena kunnanjohtaja Mäkelä erotettiin laittomasti, mistä hän sai myöhemmin oikeuden määräämät korvaukset. Myöhemmin syyttäjä nosti kanteen 27 Kittilän kuntapolitiikkoja vastaan lukuisista väärinkäyttöepäilyistä. 1.7.2019 Lapin käräjäoikeus vapautti kaikki epäillyt puuttuvan näytön ja puutteellisen lainsäädännön takia ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006161967.html ).      On selvä, että näin perustavaa laatua oleva tuomio, joka koskee lähes kaikkia kunnan luottamusmiehiä ja jolla on periaatelista merkitystä kunnan itsehallinnolle, on käsiteltävä ylemmissä tuomioistuimissa. Syyttäjä valittaakin.      Tässä vapauttavan tuomion tarkastelussa ei voi ohittaa Lapin käräjäoikeuden roolia toimia alioikeutena Utsjoe...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *