3834. Kolme kovaa epäonnistunutta keksintöä

On hyvin tunnettua ja tunnustettua, että rohkeat keksintöyritykset ja sitä kautta uskaliaat keksinnöt vievät kehitystä eteen päin.  

Mennään nyt kuitenkin turvallisemmille vesille, ja tarkastellaan muutamia   sosiaalipolitiikan alaan kuuluva epäonnistunutta keksintöä.

1.  Muutama vuosikymmen siteen edistykselliset kasvattajat toivat markkinoille lasten vapaan kasvatuksen käytäntöjä. Siinä lapsi sai esimerkiksi jo 2-6 vuotiaana kokeilla omin päin syömistä syöttötuoliin istutettuna. Hän lapio lautaselta puuroa tai jopa keitto oman kykynä mukaan suuhunsa ja rinnuksille ja lähistölle. Kasvatusopin mukaan lapsi tällä tavoin oppi itse ja jopa sisäisti, miten ruokaa kuin ruokaa pitää ammentaa vatsasan. Äiti hääri ympärillä puhdistamassa kasvoaja ja rinnuksia ruoantähteistä ja lattiaa maitoläskistä.

 

2.  Noin vuonna 1970 oivallettiin, etteivät numerolaskut ole riittävän luovia ja riittävän innostavia puhumattakaan innovatiivista matematiikan opiskelua, vaan pitää olla jotain syvemmältä matematiikan uumenista ponnistavaa matemaattista kirkkautta. Niinpä opettaja jonkinlaisen kevyt perehtymisen joukko-oppiin saaneena meni hieman vapisevin askelin taululle piirtämän soikean ympyrän ja siihen rukseja. Kas siinä oli joukko ja sen alkiot. Oikeastaan siinä oli joukko-opin ydin.  Joukkojen yhdiste synty, kun hän mene kotiin ja harjoittelee kahdelle kahdella lannerenkaalla, jotka hän asettaa lattialle niin, että ne ovat jonkin verran päällekkäin. Päällekkäin oleva alue on joukkojen leikkaus, vai oliko se yhdiste. Sama se. Mutta tämä on vasta alkua joukko-opille. Otetaan esimerkiksi kuvaus injektio: se on tapa, jolla joukon A jokaista pistettä vastaa joukossa B tietty piste. Bijektio on taas kuvaus joukosta A joukkoon B siten, että joukon A jokaisella pistellä on vastin piste joukossa B ja joukon B jokaisella pisteellä on vastinpiste joukossa A.

 

3.  Konttoripäällikkö oli innoissaan. Hän oli saanut vuokrattua edullisesti Sörkästä 1200 nelimerin avotilan tehdassalista. Siihen hän tulee sijoittamaan koko osastonsa 70 työntekijää. Konttoripäällikkö laskeskeli maireantyly ilme kasvoillaan tulevia hyötyjä. Tieto kulkisi hyvin eri työntekijöiden välillä ja toisaalta työtekijä voisi mennä pyytämään neuvoja tiukassa paikassa joko häneltä tai takarivissä istuvalta kympiltä. Hän päällikkönä näkisi, ketkä kulloinkin ovat paikalla ja ennen kaikkea, hän voisi seurata ikään kuin toisesta silmäkulmasta salaa eri työntekijöiden tekemisiä ja jopa ahkeruutta. Ehkä siinä olisi jokin perusta myös tulospalkkaukseen.  Ainakin ne paljastuisivat, jotka eivät ansaitse enempää, kuin nyt saavat. Päinvastoin.