Siirry pääsisältöön


2457. Eilisessä A-studiossa Vesa Puttonen ja Sixten Korkman törmäyskurssilla


     Eilisessä A-studiossa oli mieliä avartava istunto valtion velasta, sen suuruudesta ja takaisin maksamisesta. Prof. Puttonen kauhisteli eduskunnassakin kuultuja puheenvuoroja velan takaisin maksamisen laiminlyömisestä. Hän vertasi asiaa yksityisen talouteen ja sen velan maksamiseen. Huonot ovat seuraukset ja etenkin jälkipolville. Korkman heitti takaisin, että velanmaksajana Suomen kansa on ikuinen ja mieluimmin velkaa kuin ilmastokatastrofi.
     Yhteinen käsitys oli, kun globaalisti ei tehdä, ei löydy tai innostuta hyötyjä ja parempaa elämää tuotaviin investointeihin, talous ei kasva ja inflaatio on olematon. Tällöin keskuspankit ohjailevat, säätelevät näiden kahden suhdetta. Niinpä EU:ssakin ollaan tilanteessa missä ollaan. Kansallisvaltiot joutuvat parhammillaan elämään suuren velan kanssa tai niiden talous romahtaa ja keskuspankit pelastavat jne.
     Tilanne vertautuu vankimäärään. Se on taakka, velka, joka valtion on hoidettava. Kun vanki tulee vankilaan velanmäärä kasvaa ja vapautuessaan velka vähenee. Valtion velkaa kuvaa vankien kokonaismäärä, joka on aina olemassa joko suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa. Kun vankimäärä kasvaa liian suureksi eduskunta säätää lakeja vankilaan joutuvien määrän pienentämiseksi, siis hallitus leikkaa. Kun tämäkään ei auta, hallitus kasvattaa vankilakapasiteettiä. Silloin hallitus leikkaa ja pitää vankiloissaan enemmän vankeja eli ottaa lisää lainaa. Silloin kun nämäkään eivät auta, se alkaa säätämään lakeja, joilla vangit vapautuvat nopeammin eli se kaiken lisäksi jättää velkojaan maksamatta.
     Eräissä maissa esitetty analogia ei päde, koska niissä vankeinhoito on tuottoisaa teollista toimintaa.
valtio, velka, vankeinhoito, vanki, globalisaatio, investointi, kasvu, btk

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *