Siirry pääsisältöön


2457. Eilisessä A-studiossa Vesa Puttonen ja Sixten Korkman törmäyskurssilla


     Eilisessä A-studiossa oli mieliä avartava istunto valtion velasta, sen suuruudesta ja takaisin maksamisesta. Prof. Puttonen kauhisteli eduskunnassakin kuultuja puheenvuoroja velan takaisin maksamisen laiminlyömisestä. Hän vertasi asiaa yksityisen talouteen ja sen velan maksamiseen. Huonot ovat seuraukset ja etenkin jälkipolville. Korkman heitti takaisin, että velanmaksajana Suomen kansa on ikuinen ja mieluimmin velkaa kuin ilmastokatastrofi.
     Yhteinen käsitys oli, kun globaalisti ei tehdä, ei löydy tai innostuta hyötyjä ja parempaa elämää tuotaviin investointeihin, talous ei kasva ja inflaatio on olematon. Tällöin keskuspankit ohjailevat, säätelevät näiden kahden suhdetta. Niinpä EU:ssakin ollaan tilanteessa missä ollaan. Kansallisvaltiot joutuvat parhammillaan elämään suuren velan kanssa tai niiden talous romahtaa ja keskuspankit pelastavat jne.
     Tilanne vertautuu vankimäärään. Se on taakka, velka, joka valtion on hoidettava. Kun vanki tulee vankilaan velanmäärä kasvaa ja vapautuessaan velka vähenee. Valtion velkaa kuvaa vankien kokonaismäärä, joka on aina olemassa joko suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa. Kun vankimäärä kasvaa liian suureksi eduskunta säätää lakeja vankilaan joutuvien määrän pienentämiseksi, siis hallitus leikkaa. Kun tämäkään ei auta, hallitus kasvattaa vankilakapasiteettiä. Silloin hallitus leikkaa ja pitää vankiloissaan enemmän vankeja eli ottaa lisää lainaa. Silloin kun nämäkään eivät auta, se alkaa säätämään lakeja, joilla vangit vapautuvat nopeammin eli se kaiken lisäksi jättää velkojaan maksamatta.
     Eräissä maissa esitetty analogia ei päde, koska niissä vankeinhoito on tuottoisaa teollista toimintaa.
valtio, velka, vankeinhoito, vanki, globalisaatio, investointi, kasvu, btk

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *