Tänään HS:n
Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija
Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html).
Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja
optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana
tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.
Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti
asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta.
Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden
äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään
länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto
niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana.
Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.
Ensiksi valtiovarainministeriössä ja sitä kautta hallituksessa tehtiin päätös lakkauttaa valtion monopoli tietohallintokeskus VTTK ja sallia virastoille tehdä päätökset ict:tään. Seurasi paljon yhteensopimattomia ict-järjestelmiä. Kilpailu toimi, mutta kokonaisuuden hallinta petti. Sitä kyllä yritettiin parantaa erilaisilla ministeriöiden välisillä yhteistyöelimillä, turhaan. Tätä seurasi miltei kaaos ja runsaasti turhia kustannuksia. Päätös oli poliittinen, hyötyjien saajina olivat yksityisten ict-firmat. Tilalle on perustettu uusi VTTK.
Toiseksi samassa yhteydessä lakkautettiin katsastusfirmojen monopoliasema sallimalla yksityiset asemat. Kilpailu toimi ja laatu ei laskenut. Päätös oli onnistunut.
Kolmanneksi kaupparekisteri oli kriisissä 1980-luvun lopussa käsittelyaikojen ollessa lähes vuosi. Asiakkaat olivat lähes raivoissaan. Aloitettiin epäpoliittinen saneeraus, joka onnistui. Tässä avainasemassa olivat faktat kuten nykyinen ruuhkan suuruus, käsittelyajat, käsittelyteho ja resurssit sekä motivaatio. Tehoa parannettiin uusilla prosesseilla ja tulospalkalla sekä jatkuvalla lähitiedottamisella. Hanke onnistui. Vieraskynäilijät kirjoittavat asiaa, mutta etenkin poliittisella ylätasolla muutosten vaikuttavuutta kuvaavat faktat ovat vain arvioita ja päätökset tehdään viimekädessä omien äänestäjäkuntien etuja ajaen. Ei niitä intuition ja mutu-tuntuman varassa kuitenkaan tehdä. Vaikuttavuuden mittaus on usein mahdotonta, muuten kuin pitkällä viipeellä ja jos silloinkaan.
Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.
Ensiksi valtiovarainministeriössä ja sitä kautta hallituksessa tehtiin päätös lakkauttaa valtion monopoli tietohallintokeskus VTTK ja sallia virastoille tehdä päätökset ict:tään. Seurasi paljon yhteensopimattomia ict-järjestelmiä. Kilpailu toimi, mutta kokonaisuuden hallinta petti. Sitä kyllä yritettiin parantaa erilaisilla ministeriöiden välisillä yhteistyöelimillä, turhaan. Tätä seurasi miltei kaaos ja runsaasti turhia kustannuksia. Päätös oli poliittinen, hyötyjien saajina olivat yksityisten ict-firmat. Tilalle on perustettu uusi VTTK.
Toiseksi samassa yhteydessä lakkautettiin katsastusfirmojen monopoliasema sallimalla yksityiset asemat. Kilpailu toimi ja laatu ei laskenut. Päätös oli onnistunut.
Kolmanneksi kaupparekisteri oli kriisissä 1980-luvun lopussa käsittelyaikojen ollessa lähes vuosi. Asiakkaat olivat lähes raivoissaan. Aloitettiin epäpoliittinen saneeraus, joka onnistui. Tässä avainasemassa olivat faktat kuten nykyinen ruuhkan suuruus, käsittelyajat, käsittelyteho ja resurssit sekä motivaatio. Tehoa parannettiin uusilla prosesseilla ja tulospalkalla sekä jatkuvalla lähitiedottamisella. Hanke onnistui. Vieraskynäilijät kirjoittavat asiaa, mutta etenkin poliittisella ylätasolla muutosten vaikuttavuutta kuvaavat faktat ovat vain arvioita ja päätökset tehdään viimekädessä omien äänestäjäkuntien etuja ajaen. Ei niitä intuition ja mutu-tuntuman varassa kuitenkaan tehdä. Vaikuttavuuden mittaus on usein mahdotonta, muuten kuin pitkällä viipeellä ja jos silloinkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti