2447. Mannerheim ja Päätalo, snobi ja jäärä

     Molemmat ovat suomalaisille tunnettuja ja mielipiteitä jakavia miehiä. Mannerheim oli nuorena kuriton upseerioppilas ja erotettiin Haminan upseerikoulusta. Hän suoritti kuitenkin myöhemmin ylioppilastutkinoon ja valmistui Venäjän ratsuväkiopistossa vääpeliksi. Hän osallistui  Japani – Venäjä sotaan ja yleni tsaarin hoviupseeriksi. Myöhemmin hän oli Suomen sisällissodassa valkoisten johtaja ja talvi- ja jatkosodan ylipäällikkö. Hetken aikaa hän toimi myös Suomen presidenttinä.

     Päätalo on taivalkoskelaisen uittopäällikön poika, jonka isä kärsi mielenterveysongelmista. Näin Päätalo jo nuorena elättämään koko kattilakunnan. Hän opiskeli sinnikkäästi rakennusmestariksi työn ohella ja siirtyi 1950-luvulla Tampereen eri talonrakennushankkeiden kirvesmieheksi ja lopuksi mestariksi. Samalla hän kirjoitti yli kaksikymmentä omaelämäkerrallista kirjaa. Nyt niitä voi käyttää myös historialähteinä kuvaaman sen aikaista talonrakentamista ja rakennustyöläisten elämää.

     Siinä missä Mannerheim vaati etiketin noudattamista ja palvelijoita ympärilleen, Päätalo eli vaatimattomasti ja oli tarkka oma työnsä jäljistään eikä hyväksynyt itseltään huonoa työn laatua.
     Mannerheim vaati, snobbaili ja käski, Päätalo suostutteli, jutusteli ja näytti esimerkkiä. Mannerheim jätti jälkeensä Sveitsissä kootut kaksiosaiset steriilit muistelmat. Päätalo kirjasi  40 vuoden ajalta työläisten elämää 20 käsittelevää massiivista kirjaa.
    Suomessa Mannerheimia ei tarvittu oikeastaan mihinkään, vaan sattumuksien uoma kuljetti hänet Suomen historiaan. Päätalo inhimillisineen puuteineen on esimerkki suomalaisille sinnikkyydelle. Hän ansaitsee tunnustusta työläisten arkielämän kuvaajana ja erilaisten rakennustyötapojen muistiinpanoista tuleville sukupolville.