Monissa tutkimuksissa on todettu Suomen
väestön liukumista ja hiljaista hivuttautumista perinteisistä puoluejakotyhmistä
uuden tyyppisiin lohkoihin ja löysiin jakolinjoihin. Ne eivät ole niin pysyviä
kuin vanhat puoluerintamat ja niin jyrkkiä mielipiteissään kuin vahan ajan etujoukot,
jotka pirstoivat yhteiskuntaa lopullisesti. Suuret mielipidelinjat ovat väljentyneet
ja harventuneet samalla, kun jatkuvasti syntyy uusia kannattajajoukkoja
jollekin polarisoivalle ryhmälle. Nämä ryhmät yrittävät ratkaista sysimällä epäkohdat
poliittiseen järjestelmään tai muodosta itselleen osa poliittisessa koneistossa
hoitamaan ongelmansa. Itsestään selvänä
muutosagentteina tässä jatkuvasti suuntiaan etsivässä prosessien joukossa ovat
median monipuolistuvat välineet, somesta sanaan. Tässä murroksessa moni ihminen tuntee juurettomuutta
ja harmaata epävarmuutta nykyisen poliittisen järjestelmän edessä. Toisinaan se
näkyy media haastattelussa teinikommenttina ”ei voi vähemmän kiinnostaa”. Näiden ryhmien edustajat eivät kuitenkaan
kuuluu alempiin sosiaaliryhmiin, vaan luokkiin, joilla on varaa kohtuulliseen
elämään. Suomessa on esimerkkejä yhden tyypin hankkeena
saada eduskuntapuolue kasaan. Niistä suurimmalle osalle on kuitenkin käynyt
huonosti niiden saamiseksi. Liberaalinen puolue Penttilän johdolla oli 1980-
luvulla vain tähden lento. Perussuomalaiset romahti totaalisesti jokaisen sen
kuudesta ministeristä jäätyä eduskuntavaaleissa valitsematta. Nyt näistä
kuudesta kaikki taitat olla vajaatyöllistettyjä. Liike Nyt ponnisti suosiossaan
tuoreessa mittauksessa 2,5 prosentin puolueeksi. Kaikki nämä yritykset, Soinin porukkaa
lukuun ottamatta, saivat alkunsa ns. monipuolisesti vaurauden ihmisten kätten kautta.
Surullisinta on, että köyhät ja osattomat eivät kykene resurssien puuttuessa
lähellekään vaihetta, jos he saisivat pystytettyä puolueen. Kun he myös
äänestävät kaikkein laiskimmin, maan instituutiot ovat hylänneet heidät yhteiskunnan
rienoille.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti