Nietzsche, Freud ja Marx olivat
1800-luvun kuuluisimpia intuitiivisia ajattelijoita kuten myös oli 1900-luvun Einstein, joka loi suhteellisuusteorian. Hän kuitenkin eroaa Nietzschestä, Freudista ja Marxista siinä, että Einsteinin teoriat on myöhemmin voitu todentaa luonnontieteellisin
menetelmin paikkansapitäviksi tai paikkansapitämättömiksi.
Niinpä tulee hieman epävarma olo kun pitäisi luotta Marxin, Freudin ja Nietzschen oppeihin. Yksittäisen ihmisen kohdalla tämä ei ole kohtalokasta, mutta kansakunnan tasolla se voi olla kuten kommunismissa ja natsismissa on. Joka tapauksessa näiden kolmen herran teoriat syntyivät Ranskan vallankumouksen repäisemään aatetyhjiöön, jota käynnissä oleva teollinen vallankumous imi entisestään tyhjemmäksi.
Kehityksen kulut ovat osoittaneet, että tyhjiöitä on aina ollut ja on hyvin todennäköistä, että niistä vain murto-osa on huomattu ajallaan. Jotkut niistä täyttyvät hiipimällä monimutkaisissa prosesseissa niin kuin niitä ei olisi ollutkaan. Samoin on olemassa aina yhteiskunnan kehityksen aihio säiliöitä, jotka hätäisesti tarkasteltuina ovat pelkkää kuonaa, mutta pitävät sisällään kultajyviä.
Kysymys kuuluu, onko olemassa henkilöä, joka pystyy huomaan tyhjiön ja löytämään säiliön, jonka tavaroilla ja ideoilla kykenee luomaan yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavia teorioita tai uusidean taikka tuotteen. Vai onko niin, että ajatusten ja ideoiden virrat ovat niin nopeita, syklisiä ja risteäviä, että virtakonetta on mahdoton pysäyttää, jolloin vain sattuma ratkaisee mikä jää käsiin hyödyllisenä. Jälkimmäinen kuulostaa jo luonnonlailta.
Niinpä tulee hieman epävarma olo kun pitäisi luotta Marxin, Freudin ja Nietzschen oppeihin. Yksittäisen ihmisen kohdalla tämä ei ole kohtalokasta, mutta kansakunnan tasolla se voi olla kuten kommunismissa ja natsismissa on. Joka tapauksessa näiden kolmen herran teoriat syntyivät Ranskan vallankumouksen repäisemään aatetyhjiöön, jota käynnissä oleva teollinen vallankumous imi entisestään tyhjemmäksi.
Kehityksen kulut ovat osoittaneet, että tyhjiöitä on aina ollut ja on hyvin todennäköistä, että niistä vain murto-osa on huomattu ajallaan. Jotkut niistä täyttyvät hiipimällä monimutkaisissa prosesseissa niin kuin niitä ei olisi ollutkaan. Samoin on olemassa aina yhteiskunnan kehityksen aihio säiliöitä, jotka hätäisesti tarkasteltuina ovat pelkkää kuonaa, mutta pitävät sisällään kultajyviä.
Kysymys kuuluu, onko olemassa henkilöä, joka pystyy huomaan tyhjiön ja löytämään säiliön, jonka tavaroilla ja ideoilla kykenee luomaan yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavia teorioita tai uusidean taikka tuotteen. Vai onko niin, että ajatusten ja ideoiden virrat ovat niin nopeita, syklisiä ja risteäviä, että virtakonetta on mahdoton pysäyttää, jolloin vain sattuma ratkaisee mikä jää käsiin hyödyllisenä. Jälkimmäinen kuulostaa jo luonnonlailta.
Kommentit
Lähetä kommentti