Siirry pääsisältöön

1537. Ylen suuri vaalikeskustelu 16.4: Osa 2


Sipilää on pidetty varmana pääministeriä jo kahden vuoden ajan. Siksi on otettava vakavasti se, että  
kärkipoliitikoista hän on ensimmäisenä lanseerannut strategisen hallitusohjelman käsitteen: 5-6 strategista tavoitetta ja muutama aiottu toimenpide.

Eduskunta ei tätä niele, vaan se tarvitsee yksityiskohtaisemman ohjelman käsittelyynsä.

Perjantaina Ylen Pressiklubi-ohjelmassa Pekka Ervasti Heitti esitti, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä saattaa pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön. Onkin kummallista ellei näin olisi jo tehty, koska aiempiakin ohjelmia on sanottu valmistestellun ainakin pari vuotta.

Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi jo valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta.

Viiteitä tästä antoivat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vaalikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja J Vartiaisien loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Kaavailtu epäselvä yhteiskuntasopimus ja hallitusohjelma toimintasuunnitelmineen eivät synny kuukaudessa, ellei niiden valmistelu olisi jo hyvin pitkällä. Rinteen turhautuminen on osoitus lukkoon lyödyistä ohjelmakohdista.

Yhtenä kiehtovana indikaattorina pitkälle viedyn valmistelun puolesta oli Ylen 17.4 A-studio-ohjelma. Siinä lobbarit M. Jungner J. Kekkonen antoivat silotellun kuvan lobbauksesta, kutsuen sitä neuvon antamiseksi. Jungner puolusti lobbausta jopa sillä, että se estää asiakasta lähestymään lobbauksen kohdetta väärällä tavalla. Tämä itsestäänselvyys pätee jokaiseen sosiaaliseen tilanteeseen.

Sen verran täytyy puolustaa Kekkosta ja Jungneria, että heidän toimistojensa lobbaus on vaatimatonta verrattuna esimerkiksi EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen lobbaukseen.

Kun hallitusohjelman pääpiirteet näyttävät joka tapauksessa olevan lukkoon lyödyt, osin lobbarivoimien näkemysten mukaan, voidaan kysyä, miten taho, jolla ei ole rahaa palkata lobbaria, saa mielipiteensä kuuluviin.

Miten esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöt saavat puumerkkinsä hallitusohjelmaan?



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *