Sipilää on pidetty varmana pääministeriä jo kahden vuoden
ajan. Siksi on otettava vakavasti se, että
kärkipoliitikoista hän on ensimmäisenä lanseerannut strategisen
hallitusohjelman käsitteen: 5-6 strategista tavoitetta ja muutama aiottu
toimenpide.
Eduskunta ei tätä niele, vaan se tarvitsee yksityiskohtaisemman ohjelman käsittelyynsä.
Perjantaina Ylen Pressiklubi-ohjelmassa Pekka Ervasti Heitti
esitti, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä saattaa
pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta
vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön. Onkin kummallista ellei näin olisi jo tehty,
koska aiempiakin ohjelmia on sanottu valmistestellun ainakin pari vuotta.
Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä
hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi jo valmiit: porvarivetoinen ja
peruspunamulta.
Viiteitä tästä antoivat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vaalikeskustelussa
16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja J Vartiaisien
loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Kaavailtu epäselvä
yhteiskuntasopimus ja hallitusohjelma toimintasuunnitelmineen eivät synny
kuukaudessa, ellei niiden valmistelu olisi jo hyvin pitkällä. Rinteen
turhautuminen on osoitus lukkoon lyödyistä ohjelmakohdista.
Yhtenä kiehtovana indikaattorina pitkälle viedyn valmistelun
puolesta oli Ylen 17.4 A-studio-ohjelma. Siinä lobbarit M. Jungner J. Kekkonen
antoivat silotellun kuvan lobbauksesta, kutsuen sitä neuvon antamiseksi. Jungner
puolusti lobbausta jopa sillä, että se estää asiakasta lähestymään lobbauksen
kohdetta väärällä tavalla. Tämä itsestäänselvyys pätee jokaiseen sosiaaliseen tilanteeseen.
Sen verran täytyy puolustaa Kekkosta ja Jungneria, että heidän
toimistojensa lobbaus on vaatimatonta verrattuna esimerkiksi EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen
lobbaukseen.
Kun hallitusohjelman pääpiirteet näyttävät joka tapauksessa olevan
lukkoon lyödyt, osin lobbarivoimien näkemysten mukaan, voidaan kysyä, miten taho, jolla ei ole
rahaa palkata lobbaria, saa mielipiteensä kuuluviin.
Miten esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöt
saavat puumerkkinsä hallitusohjelmaan?
Kommentit
Lähetä kommentti