Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Katainen totesi uuden vuoden tervehdyksessään, että asuomalaiset kaipaavat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnan vapautta. ”Ylhäältä päin rakentuva Suomi ei enää toimi. Holhouksen sijasta haluamme olla elämämme päättäjiä, kun siihen valmiudet.” Kataisen puheet on pantava poliittisiin raameihinsa. Mies puhuu kuin mies puolueelle. Kenen muiden valinnan vapauksista hän puhuu? Koulutuspaikkoja vähennetään ja laitospaikat lakkautetaan. Noin 700000 ihmistä elää köyhyysrajan (noin 1100 euroa kuulaudessa) ala puolella. Ihmisten mediaanitulo 1900 euroa kuukaudessa. Eläkeläisiä on 1,3 miljoona. Heidän mediaanieläke on alle 1500 euroa kuukaudessa. Kuntauudistusta johdetaan voimakkaasti ylhäältä päin, samoin sote-uudistusta. Ict:tä ollaan jämäkästi viemässä saman katon alle. Pääministeri vahvistaa esikuntaansa ja keskittää selvitysmäärärahoja ennätysmäärän kansliansa käyttöön. Jopa ministeriötä ollaan keskittämässä yhdeksi suureksi valtioneuvostovirastoksi. On vaikeaa keksiä syytä Ka...

Illalla eetteri on täynnä uudenvuoden musiikkia. Musiikilla täytyy olla jotain hyvin suotuisaa ihmismielelle, koska sitä on harjoitettu muodossa tai toisessa aamun sarastuksesta lähtien.   Tutkijat ovat pystyneet löytämään musikaalisuuteen liittyviä geenialueita ( mm. Irma Järvelä, 2008). He ovat yhtä mieltä myös musikaalisuuden perinnöllisyydestä. Tutkimusten mukaan amusikaalisia, joilla musiikki ei eroa puheesta on noin nelisen prosenttia. Huippumusikaalisia on yhtä harvassa kuin amusikaalisia. Ei suinkaan tarvitse olla huippumusikaalinen voidakseen nauttia musiikkista ja soittaa jotain instrumenttia. Ei tarvitse erottaa pikkutarkasti rakenteita ja tunnistaa sävellajeja korvakuulolta. Kunhan tunnistaa suurin piirtein äänen kestoja ja sävelkorkeuksia, harjoittelulla tulee pelimanni-ihmiseksi. Ympäristötekijöillä on kuitenkin  suuri merkitys musiikissa pidemmälle kehittymiseen. Jos lapsi saa kuulla tai joutuu kuulemaan koko ikänsä erilaista musiikkia tulevaisuus ...

Se oli vakava asia Pohjanmaalla. Niin vakava, että se selitettiin kansakoulun ensimmäisellä luokalla lestadiolaisella alueella juutalaisten juhlaksi, jossa suku kerääntyy ympyrän muotoon juhlimaan vasta syntynyttä. Siitä  muka nimi. Muslimien ja juutalaisten menoihin kuuluva ympärileikkaus pulpahtaa säännöllisin väliajoin median keskustelun aiheeksi. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista vastustaa sitä. Ympärileikkauksen sallivaa lakia ei ole tulossa Suomeen. Juutalaiset puolustavat sitä perinteellä, kivuttomuudella ja haitattomuudella. Tehdäänhän tatuointejakin ja kauneusleikkauksiakin. Nämä ovat kyllä eri planeetalta kuin ruumiin vähäinenkin silpominen. Se ei ole ihme, jos korkein oikeus on ratkaissut kysymyksen leikkaajien eduksi. Se ihmetyttää, että ihmisoikeusasiantuntijana palkittu professori Martin Scheinin puolustaa ympärileikkausta. Kaiken järjen mukaan leikkaus loukkaa vauvan ihmisoikeuksia. Jos luterilainen äiti tukistaa poikaansa, hä...

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset. Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin   huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme. Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi. Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työ...

Syksyllä 2014 Euroopan unioniin ollaan luomassa pankkivalvontamekanismia, jossa on mukana kansalliset valvojat, Suomessa Suomen Pankki ja  finanssivalvonta. Tavoitteena on luotettava ja varma EU:n kattava pankkijärjestelmä. Tämä on erittäin haastava tehtävä. EU-maiden finanssikaupan arvo on noin 90 kertaa suurempi kuin maiden bruttokansantuotteet. Tämä osoittaa, että pankit ovat irronneet perustehtävästään ottaa ja lainata rahaa korkoa vastaan hyviin tarkoitusperiin, kuten kannattaviin investointeihin, järkevään yritystoimintaan, maatalouden kehittämiseen, oikein mitoitettuun asuntotuotantoon, uusiintuvaan energiaan, perusinfraan. Totta kai näihin sisältyy riskejä, mutta kohteet ovat  reaalimaailmaa ja läpinäkyviä. Suurin osa tällaisista investoinneista nousee aina jaloilleen, jos alku osoittautuu vaikeaksi. Pelkät finanssituotteet ovat aivan toisesta maailmasta. Ne ovat virtuaalista rahaa, niillä keinotellaan, ne romahtavat, ne saattavat kadota kuin tuhka tuuleen. On selvää, ...

Usein  verisuonitautien riskien ennustamisen idikaattoriena käytetään vyötärön mittaa, naisilla 80 ja miehillä 94 senttimetriä. Kuten tiedetään, näiden arvojen ylittäviä uhka niin sanottu MBO, metobolinen oireyhtymä.  Lääkärit ovat tienneet jo kauan, etteivät nämä mitat riitä muuta kuin lähinä ulkonäön arviointiin. Sehän ei ole lääkärin tehtävä. Lääkäreiden mukaan vyötärön mittta alkaa menttää merkitystään, kun henkilöllä on korkea verenpaine ja sokeriarvot yläkantissa. Nämä inkaattorit on todettu universaaleiksi, eli kaikkialla päteviksi. Sokeriarvoihin voi jokainen vaikuttaa omien ruokatotumuksien muutamisella. Verenpaineseen kanttaa suhtautua vakavsti. Se on suurin aivoinfarktin aiheuttaja. Erään aamun tv-kotilääkäri piti lähes ehdotomina rajoina 80-120 mmHg. Ylivoimaisesti paras keino verenpaineen alentamiseen on liikunta. Veranpaineen saaminen lääkkellä aisoihin on vaatii kärsivällisyyttä ja uesin oman  kotimittarin. Säätely voi olla jopa niin tarkkaa, että jou...

Joku viisas on sanonut, että hyvissä taideteoksessa on jotain epätäydellistä. Tämä lienee sukua sen kanssa, että keskeneräisyys on kaikkein kiinnostavinta matematiikassa. Eli tehtävän kopioiminen on vain toimistotyötä, ei matematiikkaa, ratkaiseminen koukuttaa. Kiinnostus on kaiken oppimisen äiti. Jo vauvalla voi olla äidiltä peritty lukupää aivoissa, joka erottelee pieniä lukuja toisistaan. Tämä voi todeta panemalla  kaksi nukkea vierekkäin ja hetken kuluttua vetämällä verhon niiden eteen. Kun verho poistetaan, vauva on hetken ihmeissään näystä: missä on toinen nukke. Kannatta huomata, että on  myös tapauksia, joissa matematiikka tuottaa samankaltaisia vaikeuksia kuin luki-häiriö kirjoittamisessa. Tätä ei pidä korostaa ainakaan murkuille. Biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä (professori Markku Hannula, 2010). Se miksi etelä-korealaiset ja japanilaiset kepittivät meidän pisa-tutkimuksessa on myös konfutse-uskonnon ansiota. Se korostaa oppineisuuden merk...

Eihän tässä aiheessa pitäisi olla mitään logiikkaa. Mutta on siinä. Ei kiusaaminen tapahdu sattumalla. Ryhmä aiheuttaa kiusaamisen. Harva kiusaa aivan tuntematonta kadulla. Mutta kun on ryhmä, on myös ryhmän sisäisiä toimintamalleja ja käytöstapoja, joita vasten peilataan omaa ja muiden käytöstä ja tekemisiä. Ryhmässä leviää nopeasti juorut, uhkatekijät ja enemmän tai vähemmän tosipohjaiset pikku tarinat, ryhmä tiivistyy monessa kohdassa ja  moneen suuntaan. Ryhmään muodostuu aina yksilöitä, kellokkaita, jotka haluavat käyttää valtaa. Näin ryhmään muodostuu myös hierarkioita. Yksi vallan käytön muoto on, että   hierarkian ylätasolla oleva valitsee ryhmästä jäsenen, johon hän kohdistaa vallan käytön muotona epämiellyttävää käytöstä ja joka vähiten tätä vastustaa. Muut kellokkaat yhtyvät epämiellyttäviin tekoihin ja käytökseen. Niinpä 80 prosenttia tapauksista kiusaajat löytyvät omasta ryhmästä. Tutkimusten perusteella (Christina Salmivalli, 2009) tärkeä havainto o...

Veroparatiisikeskustelu lehtien palstoilla on yhtä suosittu aihe kuin harmaa talous. Molemmat herättelevät sopivasti moraalisia tuntojamme ja eettisiä arvojamme. Veroparatiisitoiminnasta aiheutuvista tulojen menetyksistä valtiolle ei ole oikeastaan mitään tietoa. Harmaan talouden tulon menetyksien haarukka Suomessa   on suuri, epävirallinen 4-10, virallinen 4-6 miljardia euroa vuodessa. Nyt päivän HS:n mukaan Keva on käyttänyt 150000 euron edestä konsulttipalveluja veroparatiisisuunnitteluun. Mailman varoista puolet on veroparatiiseissa (IFM). Tällöin on täysin ymmärettävää, että veroparatiisisuunnitttelu ja sen konsultointi ovat nyt laillista liiketoimintaa ja pysyvät sellaisina niin kauan kuin Yhdysvallat ja Euroopan unioni eivät tee asialle muuta kuin   julkisuudessa sitä silloin tällöin päivittelevät.   Delawaren osavaltio,   Britannian kruunun alainen Mansaari ja Luksemburg kelpaavat hyviksi esimerkesiksi, millaisilla alueilla tätä   toimintaa harjoite...

Televisio 1:n uutisissa kerrottiin Japanin pääministerin Shinzo Aben vierailusta kiistellyssä Yasukun pyhäkössä. Siellä on muistomerkki sodissa kaatuneille japanilaisille.  Etelä-Korea ja Kiina ovat ilmaisseet ärtymyksensä Aben eleelle. Kieltämättä Japanilla on kiistanalainen menneisyys. Maa oli täysin suljetti 1850-luvun puoli väliin saakka. Maasta ei  saanut poistua ja sen teknologia oli takapajuinen. Sen laivastolla, jota se toden todella olisi tarvinnut, ei ollut edes kunnollista telakalle vetokoneistoa, vaan laivat vedettiin käsin kuivalle korjattaviksi. Sisällissodan jälkeen 1870 maa alkoi hämmästyttävällä tavalla teollistua ja laajeta lähinnä brittien avustuksella. Tässä kohtaa väistämättä tulee mieleen, aikoiko Japani jo tällöin tulla Britannian kaltaiseksi suurvallaksi. Kuten tunnettua on se, loi valtavan imperiumin laivastoineen, sotavankeineen ja alistamisineen. Lyötynä maana Japani nousi nopeasti. Se pystytti Yasukunin pyhätön. Nyt muu maailma kritisoi Aben k...

Kesäkuussa 2012 televisiossa esitettiin dokumentti New Yorkin Bronxin kaupungin osan ala-asteen koulusta. Kohteena oli yksi luokka ja sen opettaja. Oppilaita oli kymmenistä eri etisistä ryhmistä. Opettaja oli omaksunut paneutuvan ja  intensiivisen roolin työssään. Hän jopa ääritapauksessa haki oppilaan kouluun, jos tämä ei sinne saapunut. Oppimistulokset olivat loistavia verrattuna muihin lähikouluihin. Ainut opettajan huoli oli oppilaiden  koulumatkat, jossa oppilas kohtasi monenkirjavaa kadun elämän. Tästä esimerkistä tulee mieleen Suomen peruskoulujärjestelmä. Siinäkin on  tapauksia, jossa opettaja voi hakea oppilaan kotoa kurkistamalla ikkunaan ja koputtamalla herättää nukkuvan lapsen. Meillä ei tarvitse pelätä koulumatkan jengielämää. Automatka voi kylläkin olla pitkä, mutta huolta pidetään. Nyt kun kouluverkkoa harvennetaan, tällainen kotihuolenpito oppilaista ei ole mahdollista. Mutta onhan meillä Vilmat, kännykät ja netit. Mutta ennen kaikkea. meillä on pätevä...

Meille monelle perinteinen joulun uskonnollisuus tarkoittaa kokoontumista yhteen lähisukulaisten kanssa ja kirkkoon. Vietämme joulun hetket omassa perinteissä hartaudessa. Mutta meidän on ymmärrettävä myös muita, jotka haluavat lumoutumisisia elämäänsä etsimällä erilaisia haltioitumisia ja  kokoamalla niistä oman uskontonsa. Professorin Linda Woodheadin mukaan tämä on osa radikaalia muutosta, joka on tapahtunut eurooppalaisessa uskonnollisuudessa 1980-luvulta lähtien. Osanottajat saatavat kohdat kasvokkain tai  pitää omat hengelliset hetkensä sosiaalisen median välityksellä. Perinteisen jaon raja  pappeihin ja maalikoihin hämärtyy. Tähän kehitykseen perinteiset auktoriteetteihin uskovat ovat suhtautuneet taantumuksellisesti kieltämällä esimeriksi naispappeuden, kuten Englannin presbyteerinen kirkko on tehnyt Aristoteles on sanonut, että jos ihminen omistaa suvaitsevaisuuden lahjan, hän on ikänsä onnellinen. Tällainen ihminen voi joka päivä voi lahjoittaa lähimmäisel...

Televisio 1:n prisma ohjelmassa 23.12. esitettiin huima tositarina, joka voi tuoda toivoa tämän päivän ahdistukseen. Etelä-Amerikasta oli tuotu Australiaan vuosi kymmeniä sitten jättikonna, sammakkolaji, jota harvinaiset Australian kvollit, hiiret, söivät herkkunaan. Konna oli myrkyllistä ja tämän seurauksena kvolleja uhkasi kuoleminen sukupuuttoon. Australialainen tohtori Jonathan Webb päätti pelastaa kvollit. Hän poisti kiinni ottamistaan konnista myrkyllisen selkäosan ja korvasi sen myrkyn aineella, joka aiheutti kvolleille pahoinvointia, muttei tappanut niitä.  Tämän jälkeen hän syötti laboratoriossaan kvolleille pahoinvointia aiheuttavaa konnan lihaa. Kvollit kokiessaan lihan aiheuttavan pahaa oloa oppivat nopeasti olemaan syömättä sitä. Webb päästi näin opettamansa kvollit luontoon lisääntymään. Ja kas kummaa, kvolliemot opettivat jälkeläisilleen olemaan  vaanimatta ja syömättä konnia. Nyt ilmastomuutoksen jäljet näyttäytyvät Pohjois-Amerikan ennen näkemättöminä jä...

Tuttu näky kun pääministeri tai opetusministeri piipahtaa istumassa peruskoulun luokassa mukanaan   muiden maiden asiantuntijoita, jotka hakevat oppia Suomen kuuluisasta koulujärjestelmästä. Pisa-tutkimus koukuttaa. Äkkiseltään katsottuna tilanne on teennäinen pääministerin kysymyksineen lapsille. Mutta on siinä asian ydintäkin mukana. Se millainen ilmapiiri ja tunnelma tilanteessa vallitsevat on tärkeä oppimisen kannalta. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka painottaa tunteiden ja toiminnan kytköksen merkitystä luokkatilanteessa. Tätä ei voi olla liikaa korostamatta, hän sanoo Helsingin yliopiston tiedelehdessä 5/2013. Yhdessä oppiminen   on demokratian yksi keskeinen rakennuspalikka. Jo pienestä pitäen tarvitaan erilaisia ihmisiä toiminaan yhdessä ja luomaan keskinäistä kunnioitusta. Myöhemmällä iällä verkko-opiskelu mahdollistaa taloudellistaa opiskelua ja sillä voi suorittaa verkkokursseja, mutta haalistaako se oppimisessa tarvitsevat tunteet ja teot niin, ...

Kun puhutaan Suomen menemisestä maailman pöytiin, ehkä kannattaa muistella muutamia historian  suuria näkökohtia. Ne ehkä osaltaan auttavat ymmärtämään, miksi olemme sellaisia kuin olemme. Nykyisen Espanjan alueen pienet kristityt kuningaskunnat lopettivat moni sata vuotisten taistelujen jälkeen 1400-luvulla maurien vallan. Syntyi Espanja. Maalla oli mullistavaa kirjallisuutta ja häkellyttäviä maalauksia. Nykyisen Saksan alueella pikkuiset ruhtinaskunnat tappelivat satoja vuosia, kunnes Bismarckin komennossa syntyi tuhansien taide- ja kulttuuriaarteiden ja keksintöjen Saksa. Englantilaisten julma 1000-vuotinen juonittelu- ja seikkailutalous loivat valtavan imperiumin. Nykyisellä Suomen alueella 1800-luvuvlla asuneet talonpojat eivät olleet kuulleetkaan sanaa suomi. Suomea ei olut. Suomi käsitettä ideoitiin vasta 1850-luvulla Lauantaiseurassa. Sen jäsen Snellman alkoi ajaa aatetta eteen päin puheillaan ja kirjoituksillaan. Häntä säestivät Runeberg runoillaan, Topelius saduillaan ja ...

Tänään Hufvudstadsbladetissa   presidentti Niinistö on toteaa, että Venäjä on loitonnut lännen arvoista. Putinin toisella kaudella länsimaiset toimintamallit ja demokratia ei ole edenneet siinä määrin, kuin   ensimmäisen kausi antoi odottaa. Niinistö toivoo länsimaiden tukea maan demokratisoinnissa. Professori Stephen F. Cohen New Yorkin yliopistosta on painottanut, tarkoittaen Venäjää, ettei mikään kansakunta voi menestyä ellei sillä ole edes nimimaalinen yhteisesti ymmärretty menneisyys. Tsaarien valtakaudet ei ole tällainen menneisyys. Ei stalinismi eikä neuvostovalta   ole Cohenin perään kuluttama historian ankkuri. Nyt Venäjällä näyttää vaikuttavan kaksi päävirtausta ilman yhteistä minimaalista sisäistettyä historiaa. Ensimmäisen, lähinnä intellektuaalisen, suunnan   mukaan maan raaka-aineet pitää jalostaa korkea laatuisiksi tuotteiksi ja perusinfra nostaa jaloilleen. Tähän taas ei päästä ilman aitoa demokratiaa, joka parantaa tuottavuutta ja  ...

Joulukuun Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä oli BIG DATA:sta lyhyt kiva juttu. Kaikki kuiskivat siitä, mutta kukaan ei tiedä, mikä se on, tai ei halua puhua siitä julkisesti. Paljon siitä on vitsejä väännetty. Akatemiatutkija Antti Honkela sanoo, että vakavahenkinen ihminen haluaa kaihtaa tällaisen määrittelyä. Yksinkertaisimmillaan BIG DATA on, mitä se sanoo: Todella paljon informaatiota, niin paljon, että tavalliset tietokoneet ja tietokantaohjelmat murtuvat sen alle. Tietojenkäsittelytieteen professori Pertti Myllymäki painottaa, että olennaisempaa kuin datan määrä on sen laatu. Ennen kerättiin dataa, kun oli selkä hypoteesi, nyt syntyy moniulotteista ja   kompleksista dataa ilman varsinaista ongelmaa. Nyt kun Suomessa kaivataan tuoreita liikeideoita ja yrityksiä ja valtio on vapauttanut datansa julkiseen käyttöön, innovatiivisten yrittäjähenkisten ihmisten pitäisi paneutua vakavasti selvittämään, miten eri viranomaisten halussa oleva dataa ja niiden yhdist...

Jutta Urpilainen oli tänään HS:ssä huolissaan keskiluokan puolesta. On totta, että globaalinen työnjako ja automaatio kurittavat eritysesti keskiluokkaa. Ministeri Huovinen sanoi hätkähtäneensä Suomen terveyseroja. Professori Hiilamo on niistä myös huolissaan blogissaan 20.12. Keskiluokan hätään voidaan lisätä vielä koulujen eriarvoistuminen, mikä johtaa myös sen kurjistumiseen pidemmällä aika välillä. Mutta kuuluu keskiluokalle myös hyvää. Tuskin keskiluokan elinolot absoluuttisesti heikkenevät, suhteellisti kylläkin. Kunnat tarvitsevat vuosittain lähes kymmenen tuhatta uutta työntekijää eläköitymisen takia ja vanhushuolto lisää käsiä. Urpilainen kaipaili myös hallituksen teollisuuspolitiikkaa korvaamaan 150 tuhannen työpaikan katoamista, mikä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana teollisuudesta.   Tuskin valtio voi mitenkään merkittävästi vaikuttaa tällä politiikallaan työllisyyteen. Tietenkään ei saisi soimata pk-sektoria. Jokainen yritys on itsenäinen y...

Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.   Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi. On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Mo...

Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä on jättämässä historian pois lukion pakollisista aineista. Tämä on vahinko. Nykyisessä innovaatioita korostavassa ilmapiirissä historia on todella arvossaan. Kuten tiedetään, pitää menestyäkseen pysyä   kehityksen aallon harjan etureunassa. Silloin on ote huipusta ja kiinni kiihtyvässä vauhdissa. Jos ei tunne historiaa, ei voi tunnistaa aallon harjaa, vaan joutuu tyytymään seisoviin vesiin. Aallot syntyvät historiasta. Arkielämässä ilman historian perustietoja on vaikea hahmottaa, miksi joku systeemi tai järjestelmä on kehittynyt niin, kuin on. Miksi auton moottorissa on yhä edelleen edestakaisin liikkuvat männät. Voi jäädä vastausta vaille hämmästyneenä seisomaan Kreetassa saksalaisen hautausmaan ääreen. On vaikeaa hahmottaa, miten   romanin juoni poukkoilee keisarillisen Venäjän aroilla. On vaikea ymmärtää, miksi Jerusalem on uskonnollisesti niin tärkeä kohde, kuin on. Historian on aina läsnä. Harvat muut aineet ovat niin inte...

Varmaakin monelta kadulla kiirehtivältä onneksi unohtuu, millainen merkitys ulkonäöllä ja habituksella saattaa olla joiden silmissä. Filosofian tohtori Marjo Kamilan mukaan kuitenkin (Vantaan Sanomat 8.12.2013)   sillä on todella merkitystä. Netti   ja sose tuovat jatkuvasti uusia malleja, merkkejä ja merkityksiä, jotka näkyvät nuorten pukeutumisessa. Asuja ja pieniä yksityiskohtia saatetaan arvostella ja niiden mukaan arvottaa henkilö johonkin ryhmään, luokkaan, heimoon. Kadulla ryhtisi, kävelytapasi, vaatetuksesi, olkalaukkusi, kännykän merkkisi, kenkäsi heijastavat sinusta mielikuvia muille. Ne saatavat olla vääriä, oikeita ja tai ei mitään. Ne näkyvät kuitenkin. Joku nappaa niistä aina hetkeksi kiinni. Ne ovat kadulla kuin ohi meneviä stigmoja. Kamila korostaa, että visuaalisen maailman merkitys kasvaa jatkuvasti. Kaikkea katsellaan ja arvioidaan, haluat tai et, vartaloa, painoa, pituutta, kampausta, jopa hampaita. Kamilan näkemykset saavat pelokkaaks...

Tässä vuosisadan uudistukseksi mainostetussa hankkeessa näkyy sen voimakas poliittinen luonne. Se on jo toimeksiannossa ja tietysti vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä raportin   pätevyyden arviointia on vaikeaa tehdä puhtaasti hallintorationaalisin perustein. Raportin esityksessä ei myös kannata tässä vaiheessa tarkastella kuin sen ydintä: miten Suomessa tulevaisuudessa ylipäätään järjestetään terveys- ja sosiaalipalvelut. Muiden muassa Petteri Orpo on korostanut, että hallintomalli on vain väline tuottaa palveluja, palvelujen saanti on tärkeintä. Ongelma on siinä, että hallintomalli ja palvelujen saanti on niin sidoksissa toisiinsa, että hallintomallin analysointi on jo ensi vaiheessa on nostettava keskiöön. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että oppositiossa oleva keskusta on esittänyt hyvin toteuttamiskelpoisen mallin, joka ei poliittisista syistä kelpaa hallitukselle. Jos osoitetaan järjestämisvastuuta jollekin taholle, kuten raportissa on tehty, pitää anta...

Ruotsalainen kaivosyhtiö Artic Gold lopetti toimintansa Pohjois-Norjassa Biedjovaggissa Koutakeinon kunnanvaltuuston kieltäessä 16.12.2013 sen toiminaan alueella. Yhtiö oli sijoittanut hankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa. Yhtiön osake arvo romahti 68 prosenttia. Yhtiö on lähettänyt asiasta Norjan hallitukselle kirjeen, jossa se perää oikeuksiaan Norjan kaivospolitiikkaan vedoten. Politiikkapaperilla tuskin tässä on merkitystä, vaan siinä jo edetään juridisin perustein. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Ole Henrik Magga pitää kunnanvaltuuston päätöstä äärimmäisenä testinä siitä, miten paikalliset voivat vaikuttaa alueensa käyttöön. Magga   on ollut myös ajamassa alas 1900-luvulla chileläistä Rio Tinto Zinc yhtiötä. Ruotsissa   Arjeplogissa Stokken paliskunta luottaa neuvotteluvoimaan Brittiläisen kaivosyhtiön kanssa, jolla on lupa porata 3000 metriin huhtikuun mennessä. Paliskunnan puheenjohtaja mukaan heillä on mahdollisuus kieltää toiminta, mutta nyt vielä halutaan e...

Puolustusteollisuus työllistää EU-maissa  noin 1,5 miljoona ja Suomessa 8000 henkilöä. Liikevaihto on kymmeniä miljardeja euroja. Aamun tv1:n aamu-uutisisssa Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen johtaja Tuija Karanko ihmetteli, miten EU:n suurmaat  Englanti, Saksa ja Ranska tilaavat 90 prosenttisesti puolustus- ja sotakalustonsa omaan maan toimittajiltaan. Suomen Patrian johtaja Jukka Holkeri harmitteli puolustusteollisuuden viennin vaikeutta EU-maihin ja vastakauppojen vähäisyyttä. Tässähän pitäisi toimia EU:n sisämarkkinadirektiivien ja vapaan kilpailun periaatteiden mukaisesti. Aseviennissä Suomen kannattaisi viimeistän nyt ottaa tästä opiksi ja tilata mahdollisimman suuressa määrin  kaikki omat puolustuskalusto ja -tarvikkehankintansa omilta toimittajalta. Direktiivejä ja kilpailuttamissäädöksiä pitää soveltaa niin, että tämä on mahdollista.

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen. Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan. Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopa...

Venäjän päätös sijoittaa Iskander-ohjuksia Kaliningradin ei välttämättä johdu pelkästään   Naton   ohjuskilven vahvistamisessa lännessä.   Maassa on vielä ratkaisematta henkinen taistelu kahden Venäjän välillä. Venäjä on Venäjä. Nikita Hrustsov aloitti konkreettisesti Stalinin vastaisen kampanjan kaikkia ällistyttävällä tavalla lähettämällä 1950-luvun puolivälissä vapauttamisvaltuuskuntia   gulargeihin leiripäälliköiden suureksi hämmästykseksi. Kaikki gulagin vangit saatettiin vapauttaa parissa päivässä. Leireiltä palannet ja heidän sukulaisensa loivat massiivisen Stalinin vastaisen ilmapiirin, jopa niin pitkälle, että impulsiivinen   Hrustsov ehdotti Stalinin uhrien muistopatsasta Moskovaan. Jetsin toisti ehdotuksen 1990-luvun alussa. Breznevin ja   Andropovin ajat eivät varsinaisesti olleet antistalinilaista vallankäyttöä, vaan eräänlaista hiljaista sopimista menneisyyden kanssa siitä, miten   Stalinin saavutukset sodan johtajana ja maan teol...

Poropaliskuntain yhdistyksen edustaja Jukka Knuuti kertoi tv-uutisissa poroteurastuksien vähenevän noin 80000 poroon. Aiempina vuosina teurastuksia oli noin 120000. Syyksi vähenemiseen hän mainitsi petovahinkojen määrän kasvun. RKTL:n tutkijan Mauri Niemisen mukaan jäkälämaita ei ole enää riittävästi, jolloin joudutaan turvautumaan ostoruokintaan, mikä verottaa poromäärää. Taudit lisääntyvät ja porokanta heikkenee. Petovahingoissa menetetään muutama tuhat poroa vuodessa. Poromäärä on aika ajoin noussut alueen kiista kysymykseksi poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä sekä myös paliskuntain sisällä. Suurimmillaan   poromäärä on ollut 280000 ja teurasmäärä 175000 vuonna 1992. Tällöin jäkälämaiden kunto heikkeni rajusti, etenkin Keskilapissa.   Hallitus on päättänyt jo toukokuussa 2012, että seuraavalla kymmenen vuoden kaudella poromäärä saa olla korkeintaan 203700. Porotaloudella on juuri nyt hyvä imago ja tuotteet käyvät kaupaksi. Laatu on hyvä. Parin viikon ta...

Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen. Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin. Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia. Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan ...

Englannin kansalliskirjilijan sanojen käytön ja näytelmien kirjoittamisen taidot perustuivat tutkijoiden mukaan hyvin pitkälle lahjojensa lisäksi siihen, että hän eli läpi koko silloisen Englannin elämän tapojen ja muotojen kirjon. Hän näki kaupunkien muurien ulopuolisten miekkailutaistelujen surmaniskut ja koki   hovin juonittelujen salaisuuksien syleilyn. Ennen häntä teatteriesitykset olivat olleet lähinnä uskonnollisia mysteerionäytelmiä, joissa eri ammattikunnat olivat vuosisatoja näytelleet kaavan mukaan tietyt roolit, kellosepät idän tietäjiä. Hän muokkasi ja uudisti keiltä, otti kansan osakasi näytelmiinsä ja oli elävällä   teatterillaan vaikuttamassa yhteiskunanan kehitykseen, muiden muassa katolilaisuuden väistymiseen. Hänen silloisella tulo näytelmämarkkinoille saattaisi toimia kaukaisena esimerkkinä tämän päivän politiikalle. Se ainakin syrjäytti vallitsevaa ja   loi uutta. Puoluekoneistot tuottavat nyt markkinoille mysteerionäytelmien nuoria ammattipol...

Ollilan ryhmän raportin keskeinen idea on siirtyä kiinteistä autoveroista kilometri- ja päästöverotukseen. Liikennemäärät pienenisivät   prosentilla ja matkamäärät 30 miljoonalla. Raportissa on tietoisesti rajattu pois ruuhkamaksut. Tätä voidaan pitää suurenna puutteena, koska ruuhkamaksujen vaikutus on oleellista muiden muassa   matkamääriin, kaupunki-ilman laatuun, ajokilometerihin, julkisen liikenteen kehittymiseen ja kehittämiseen, ajoväyliin ja kaavoitukseen. Päätös rajaukseen lienee poliittinen, koska muutoin se olisi noussut raportin keskiöön.

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 7.12.2013 VM Kimmo Saarikko kritisoi Suomen oikeuslaitosta. Hän vaati sen modernisointia ja käsittelyaikojen nopeuttamista. Suomalainen oikeuslaitos on saanut vuosi vuodelta monin kertaisen määrään huomautuksia pitkistä käsittelyajoista ihmisoikeustuomioistuimelta verrattuna muihin pohjoismaihin. Taannoin professori Terttu Utriainen esitti yleiseurooppalaisena näkemyksensä eristyislinjojen tai osastojen perustamista tietyntyyppisten juttujen käsittelyyn. Myös hallitusohjelmassa on luvattu nopeuttaa lupien saamista. Suomen kokoisessa maassa   erityistuomioistuinten perustaminen ei ehkä ole tarkoituksenmukaista vähäisten juttumäärien takia. Tosi asia kuitenkin on , että tietynlaisissa jutuissa käsittely saattaa venyä uuseiksi   vuosiksi. Tämänkaltaisissa jutuissa täytyy joko oikeusprosessia uudistaa tai tuomioistuinten sisäiset työprossesit rationalisoida, kuten Saarikko esitti. Suomen erityispiire verrattuna moniin länsimaih...

EU-maissa kasvu ei näytä lähtevän  käyntiin EKP:n matalan korko- ja inflatiotason politiikasta huolimatta. Euro pysyy kalliina verrattuna dollariin. Vienti ei vedä. Maiden budjettialijäämät ovat suuret ja valtiot velkaisia Kannaitsiko EU:n soveltaa Japanin pääministerin Aben agressiivista rahapoltiikkaa? Maassa on kasvu jäänyt polkemaan vuosikymmeniksi paikoilleen, valtiovelka  on 150 prosenttia BKT:stä ja talous deflaatiossa. Erikoispiirteenä on, että velka on pääosin kotimasta. Nyt on piristystä havaittavissa. Tunnetusti EU on valinnut pääinstrumentiksi  taloudensa oikaisemisessa EKP:n  manageroimat apupaketit, joista Irlanti näyttää selviävän ensimmäisensä. Useiden talousgurujen kommenttien rivien välistä pilkahtele Yhdysvaltain valtti: dollari on  maailman valuutta ja vain Yhdysvalloilla on valta painaa sitä lisää. EKP voisi ottaa tästä nyksyistä agressiivisemmin oppia sen sijaa, että se kuuntelisi joidenkin talousasiantuntijoiden esityksiä euron def...

Jokainen tiedostaa maailman muuttuneen 1950-luvun sanomalehti- ja radioajan tiedonvälityksestä monikanavaiseksi ja heti saatavaksi. Nykymedia nostaa sankareita esiin ja sammuttaa niitä oman tahtinsa ja markkina-arvonsa mukaan. Kullakin maailmankylän sankarilla on maalleen arvonsa lähinnä sen mukaan, kuinka monta sataa miljoonaa lukijaa, katselijaa ja seuraajaa sankari saa sose- ja markkiamediassa. Valtio ja kunnat rahoittavat urheilua kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain suoraan   toimitila- ja palkkakustannuksina sekä investointeina. Nuorisoliikunnan ja ihmisten perusliikunnan kannalta tämä on kannatettavaa. Kohtuullisella urheilulla on eninomaisen hyvät terveysvaikututkset koko elämän ajalle. Pitäisi kuitenkin laajemmin keskustella, missä määrin yhteiskunnan pitää osallistua huippu-urheilun tukemiseen. Tämä ensiksi sen tähden, että osa mahdoillisista huipuista, joilla olisi jonkinlaista markkina- tai imogoavoa maalle, on voittoa tuottavaa kaupallista toimintaa, ...

Sipilän malli Sipilän nimissä tehty viimeisin esitys löytyy osoitteesta: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=143547d2-6b9f-4b3a-b84c-586e2bb1584a Se on tähän saakka selkein julkisuudessa esitetty malli, priimaa kuin insinöörityö. Keskusta (Sipilä) on asettanut uudistuksen aikajänteeksi vuodet 2014 – 2020, mikä on realistisempi kuin hallituksen 2017 ulottuva uudistus. Sipilä esittää, että   kotikunta- maakuntamallia, jossa maakunnat voisivat toimia sote-alueena johtajina ja järjestäjinä sekä kuntauudistuksen selkärankana. Maakuntia on nyt 18 pois lukien Ahvenanmaa. Ensi vaiheessa kunnilta siirtyvät maakuntiin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Maakuntiin nykyisten tehtävien lisäksi tulisi uutena toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Toisessa vaiheessa kuntien normeja puretaan ja henkilöstön ammatillista joustoa lisätään, tehtäviä karsitaan ja viittäsataa tietojärjestelmää sovitetaan yhteen. Kotikunta-maakuntamalli otetaa...

Uusimpien Edward Snowdenin Ruotsin televisiossa tänään esittetävien paljasusten mukaan Yhdysvallat on hakkeroinut yksittäisiä suomalaisia tietokoneita ruotsalaisten avustuksella. Tähän on antanuut viitteittä se ikävä seikka, että lähes kaikki Suomen   internet-liikenne on vuosia kulkenut Ruotsin kautta ja Telia-Sonera verkkoineen on ruotsalaisten omistama. Hallituksen aie rakentaa datakaapeli Itämerän kautta Saksaan on tässä tilanteessa erittäin kanatettava. Taannoinen ulkoministeriön urkintaepäily on elänyt kuukauden päivät hiljaiseloaan. Tämä ei ole ihme, sillä tällä välin on kautta maailman ja   Euroopan selvinnyt, että kaikki kykenevät urkkviat verkossa toisiaan. Se mikä tapahtui ennen agenttien välityksellä, tapahtuu nyt verkossa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteivätkö   harmaaviittaiset mustasalkkuiset miehet puistsossa kohtaa edelleenkin. Täytyy tavallisena kansalaisena ihmetellä, miten Ruotsi naapurimaana on ryhtynyt räikeimmäksi ja yksityisko...

Viime vuosina on moneen kertaan ollut julkisuudesa esillä perustuslakivaliokunnan asema ja vaadittu peruslakituomioistuinta sen tilalle. On mielipiteitä vastaan ja puolesta. Nyt keskutelu on pulpahtanut esille työeläkeyhtiöiden asemasta perustuslain vaatimusten näkökulmasta. Viimeksi asiasta ovat kirjoittaneet muiden muassa   tänään HS:ssä entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusasioista vastaava ylijohtaja Jarmo Pukkila ja sosiaalivakuutuspolitiikan dosentti Olli Pusa. Molempien kirjoittajien mielestä vakuutusyhtöiden asemasta tarvitasiin remontti tai ainakin selvitys siitä, onko nykyjärjestelmä perustuslain muakinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin ei ole, vaikka sen kuultavina käyneet asiantuntijat ovat erimieltä, esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansanedustajista kostuva ja eduskunnassa työskentelvä perustuslakivaliokunta toimii perustuslakituomioistumena on poliittisena lainkäyttöelimena kätevä ja hal...

Näin Pisa-tutkimuksen aikana on hieman vaarallista sanoa elämän olevan sattumasta kiinni. Tähän onkin heti lisättävä, että myös jokaisen arkielämä noudataa omassa mitassaan ja olosuhteissaan luonnon lakien pitkiä kaaria, ei pelkkiä sattumien todennäköisyyksiä. Elämä alkaa ja loppuu aivan samalla luonnon varmuudella, kuin avuruuslakien mukainen tähtisumun meteoriitti tuo sattuma siivillään elämän aineksia aminohappoina ympäri avaruutta. Kohtaloon  uskova umpi optimisti pelimanni sanookin, että sattuman pirskeet tekevät ihmiselämästä seikkailun, johon on vain heittäydyttävä. Aurinko paistaa ja tie vetää. Kylän vanhin voi huomauttaa tähän, että pitää olla myös omia evätä mukana, ettei tarvitse painaa kaasua lisää, kun puut suurenee. Lopulta tulee suurin puu vastaan. Kylän viisain huokaisee, ettei ole olemassa suurinta puuta. On vain  pyrittävä omalla kouluttautumisella ja työllä luomaan  polku, jota pitkin elämä menee välttäen suuria puuita. Kun on apetta mukana voi sunn...

Nyt tunnustetaan ja ymmärretään yhä laajemmin, että ulkopuolisella konsultilla on mahdollisuus tuoda lisäarvoa organisaaton kehittämisen ja uusien bisnesaulueiden jäsentämiseen ja löytämiseen. Kaikkea osaamista ei organisaation ei ole järkevää pitää yllä omilla resusseilla. Sitä kannattata ostaa. Konsulttivitsit eläkööt omaa maailmaansa. Miten konsultiksi tullaan? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Hyviksi koettuja reittejä on siirtymien koulutus- tai asiantuntiatehtävistä konsultiksi tai sisäisestä asiantuntijasta konsulttiyrittäjäksi. Yleistä on, että konsultti kerää tarvittavaa tietoa palkollisena jossain organisaatiossa, ja kun tietoa ja taitoa on riittaväsäti, hän astuu ulos markkinoille. Asiantuntijan siirtyminen koulutustehtävistä konsultointiin edellyttää yleensa laajaa kokemusta organisaation menestymisen elementistä ja niiden suhteista tai hän on yhden alan ekspertti, jolloin koulustaustalla on tärkeä merkitys. Muutoin konsultin koulutuspohjavoi olla melkein m...

Valtiovarainministeriön tiedotteen 182/2013 mukaan hallitus asettaa parlamentaarisen komitean yhtenäistämään ministeriöitä ja niiden asemaa. Tarkoituksena on muiden muassa arvioida ministeriöiden tehtäviä, virkamies- ja poliittista johtamista, pääministerin asemaa ja valtioneuvoston yhteyteen perustettavaa esikuntaelintä sekä johtamisresurssien irroittamista yhteiseen käyttöön. Muutos tulisi voimaan vuonna 2015. Nytilassa ei ole selkeää poliittisen ytimen johtamisprosessia, vaan ministeriöiden koneisto tuottaa erillisiä päätöksiä. Hanke on tärkeä, sillä sen lupputuloksena pitäisi olla järjestelmä, joka pitää dynaamisessa tasapainossa sektoriministeröiden itsenäisyytä ja ministerihallinnon ytimen. Suomen kaltaisessa monipuolejärjestelmässä ytimen saavuttaminen on haastavaa, mutta velkakriissä välttämätöntä. Tarkastellessa hankkeen kokonaisuutta se onnistuessaan saattaa eheyttää monipuoluejärjestelmän aiheuttamaa hajanaisuuta valtioneuvostossa ja tehostaa   poliitti...

Hyvin yleinen  työpaikkakiusaamiseen syy on kiusatun asettuminen poikkitelon esimiehen sellaisia toiminta- ja käytöstapoja vastaan, joita saatetaan pitää työyhteisössä  paheksuttavina, mutta joita kohtaan vain harva uskaltaa korottaa ääntään. Kiusaajalle esimies voi tällöin antaa  palkankorotuksen lisäksi vähäisä etuuksia kuten  vastikkeettomia ylityövapaita, kurssitusta, vapaita työaikoja, jne. Toisinaan kiusaamiseen ei ole mitään rationaallista syytää, riittää jokin muka ärsyttävä tapa tai ele, tai jopa tapa syödä. Kiusaaminen muuttuu henkiseksi terrorismiksi, kun sen pääpukarina on verbaalisilla taidoilla ja tiskin alta tulleella vallan siunattu niin sanottu työtoveri säestäjinään pikku apulaiset. Ei tarivta kuin aamulla sopiva sana, niin   kisatun päviä on pilalla. Kaikessa hiljaisuudessa pidetty päiväkirjaa, johon kiusattu kirjaa  kelloaikoneen ja päivämäärineen välittömästi tapauksen sattuessa sanasta, mitä kukin on sanonut ja tehnyt ...

On tärkeää huomata, että missä kontektissa organisaatiota muutetaan. Tässä tarkoitetaan tilanneta, jossa organisaation ulkoisissa tehtävissa ja tulostavaoitteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, mutta sisäistä tuloksellisuutta halutaan parantaa.  Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on  tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä. Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on mahdollisuus koko ajan kommunikoida laidasta laitaan.  Tällöin johto ei voi fuskata, koska se ennemmin tai myöhemmin  jää siitä kiin...

Finavian Helsinki –Vantaa lentokenttä panee kampoihin Pieterin Pulkovan lentoaseman kehitykselle. Pietarilaiset ovat investoineet kahtena viimeisenä vuonna kenttään yli miljardi ja suomalaiset seuraavana kahtena vuonna noin 300 miljoona euroa. Molemilla asemilla käy vuodessa noin 15 miljoonaa matkustajaa. Finnairin ja samalla myös Finavian strategia muodostaa ydin bisneksensä Lähi-Idän liikenteestä on saanut vakavan kilpailijan kuin huomaamattaan. Luvat kilpailuun on Finavialla oltava kunnossa. Uudesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä Finavian ympäristöluvasta tehtiin yhteensä 39 valitusta. Syyskuussa Vaasan hoviokeuden päätöksellä Finavian on laadittava selvitys Helsinki – Vantaa kentää tervysvaikutuksista. Tätä ovat alueen asukaat vaatineet jo kauan, mutta Finavian selitykset, että mitään päästöjä ei ole vuotanut, on vakuuttanut valvontaviranomaiset. Nololla tavalla kävi kuitenkin ilmi lentokentän radan rakentamisessa, että myrkillistä glykolia oli vuotanut vuosikym...