Siirry pääsisältöön

2356. Toivottomuuden aatto

     Psykiatri Saara Varonen oli sanonut, ettei minun kannata muistella lapsuuttani ollenkaan, koska se voi laukaista ajatusprosesseja turhaan penkomaan jo läpikäymistämme ikäviä lapsuuteni tapahtumia. Pitää vain kääntää mieli ja katseet positiivisiin asioihin. Niin se on. Olen päässyt jo niin pitkälle, etteivät ikävät lapsuuttani pimentävät haamut enää saa sydäntäni tykyttämään, vaan näen ne kaikki yhtenä mitään sanomattomana mykkänä möykkynä. En koe niitä lainkaan.
     Niinpä nyt pystyn lähes tunteettomana muistelemaan ensimmäistä jouluani äitini kotitalossa Harmaalassa, jonka vanhaan ulkorakennukseen olimme juuri muuttaneet. Muuttomme jälkeen äiti oli sanonut talonväelle alkavansa kasvattaa minua tosissaan. Setäni Antti nyökkäsi vieressäni. Olin 10-vuotias.
      Äiti jatkuvasti toisteli muun väen kuullen, että Pekasta tulee työmies. "Sinä tottelet ainoastaan ja vain minua". Myöhemmin ymmärsin, että hänen tarkoituksensa oli nöyryyttää ja viedä itsetuntoni kostoksi isälle.
     Sinä jouluna pääsin käymään pariksi tunniksi isovanhempieni luo Pennalaan, johon tuli myös isäni. En tuntenut tumma pitkää miestä. Hän oli muuttanut etunimensä Kimiksi. Jonkinlainen tervehtiminen vaihdettiin.
     Aattoillan puoli välissä jouduin äidin vaatimuksesta kävelemään takaisin Harmaalaan äidin luo. Kävelin pitkin joenuoman rekiuraa, joten vaaraa eksymisestä ei juuri ollut. Joen talot molemmin puolin törmää tuikkivat mikä missäkin valoissa, sähkö ei ollut joka talossa .  Saavuttuani takasin pimeään Harmaalaan koko talon väki istui puhumattoman tuvassa aivan, kuin minua jostain syystä odottaen.  En suostunut kertomaan isästä ja Pennalan koko joulusta mitään. Siitä äiti ja Harmaalan väki suuttuivat ja sain vain puurolautasen eteeni.
     Nyt olemme jo pitkään viettäneet yhteisen ihanan aattoillan lastemme, heidän puolisoidensa ja heidän lastensa eli meidän lastenlasten kanssa.

Kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa elämää olen päässyt mieleni tasapainossa pisteeseen, jossa pienelläkin anteeksiannolla pääsee pitkälle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *