Tutustuessa
tarkemmin Naton roolin Euroopassa silmään pistää eräs merkittävä havainto.
Natomaita on Euroopassa 27 ja näiden maiden rahoitus osuuden pitäisi olla kaksi
prosenttia btk:sta, mutta se vaihtelee hurjasti 0,3 prosentista kahteen. Suomen
liittymien Natoon merkitsi puolustusmenojen lisäämistä 1,34 prosentista ainakin
kolmesta neljään prosenttiin eli kolminkertaistamista. Euroina puolustusbudjetti
olisi noin neljän miljardia euron luokka. Tietysti Suomi voi muutaman itämään
tapaan pitää osuutensa menoista hyvin pienenä, mikä ei luonnollisestikaan
silloin helpotta maamme osallistumista Natoon kokouksiin ja operaatioihin
kaikilla tasoilla.
Toinen seikka on, miten kansa tulisi hyväksymään Natoon liittymisen. Nyt sen mielipide on selvä eli noin 60 prosenttia kansasta vastusta Natoon liittymistä. Ja on varma, ettei Natoon liitytä ilman kansa äänestystä. Miksi näin. Siksi, että tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää ja nähdä tässä tilanteessa, Niinistön kaudella, että Venäjän ja Suomen suhteet ovat nimenomaan maiden välisiin erityissuhteisiin hijoituneet mahdollisimman relevanteiksi eli optimaalisiksi reunaehtojen sisällä.
Tämä on saavutettu Suomessa harjoitetun ja harjoitettavan järkevän ja pitkäjänteisen politiikan avulla. Ihme tässä on se, että vaikka ennen Venäjäpolitiikan keskiössä ollut idän kauppa hiipui, Venäjä politiikkaamme on pystytty uudistamaan vastaamaan Venäjän sisäisiä ja maailman yleispolitiikan vaatimuksia. Tämä taas vahvistaa käsitystä, että pienen maan ja järjestelmältään erilaisen suuren naapurimaan välejä on pakko hoitaa aktiivisella ja aloitteellisella politiikalla.
Tällaista politiikkaa ei mahdollista harjoittaa kokematon ja vielä tavalla tai toisella traumoihinsa takertunut maa. Kokemus on tässäkin valttia. On ollut mahtavaa, kun on saanut seurata Niinistön kehitystä oikeusministeristä Euroopan erääksi johtavimmista valtion päämiehistä.
Toinen seikka on, miten kansa tulisi hyväksymään Natoon liittymisen. Nyt sen mielipide on selvä eli noin 60 prosenttia kansasta vastusta Natoon liittymistä. Ja on varma, ettei Natoon liitytä ilman kansa äänestystä. Miksi näin. Siksi, että tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää ja nähdä tässä tilanteessa, Niinistön kaudella, että Venäjän ja Suomen suhteet ovat nimenomaan maiden välisiin erityissuhteisiin hijoituneet mahdollisimman relevanteiksi eli optimaalisiksi reunaehtojen sisällä.
Tämä on saavutettu Suomessa harjoitetun ja harjoitettavan järkevän ja pitkäjänteisen politiikan avulla. Ihme tässä on se, että vaikka ennen Venäjäpolitiikan keskiössä ollut idän kauppa hiipui, Venäjä politiikkaamme on pystytty uudistamaan vastaamaan Venäjän sisäisiä ja maailman yleispolitiikan vaatimuksia. Tämä taas vahvistaa käsitystä, että pienen maan ja järjestelmältään erilaisen suuren naapurimaan välejä on pakko hoitaa aktiivisella ja aloitteellisella politiikalla.
Tällaista politiikkaa ei mahdollista harjoittaa kokematon ja vielä tavalla tai toisella traumoihinsa takertunut maa. Kokemus on tässäkin valttia. On ollut mahtavaa, kun on saanut seurata Niinistön kehitystä oikeusministeristä Euroopan erääksi johtavimmista valtion päämiehistä.
Kommentit
Lähetä kommentti