Siirry pääsisältöön


2225. Aamuinen herääminen Lindelöfin vieressä

     Joku nykii toista silmääni. Kumpaa. Tuulessa takapihalla puunoksat tempoilevat kuin kilpaillen parhaista paikoista. Lopuksi ikivanha pihlaja supistaa ne kuriinsa lähelle itseään ja samalla taivuttaa runkoaan hellästi ikkuna ruutua vastan kuin lupauksena minusta huolehtiminen. Arvostan sitä, koska talon papattava talonnainen oli juuri leikannut sen latvan irti. En ole vielä täysin tanuissani.  Yritän ryypätä litran vesimukista, mikä taas epäonnistuu veden kastellessa jälleen rintamukseni. Laiskuutta sanoo omatunto. Tv-ruudusta tunkeutuva sana posso koettelee ymmärryskykyjeni takarajoja. Vähitellen posso tointuu jonkinlaiseksi papinleuaksi, jota sai aikoinaan kotipitäjäni Haapajärven Häggmannilta. Yläaivot tuntuvat toimivan jonkin verran takaraivoni tarttuessa vain possoon ja sen kotkalaiseen torikansaan. Toinen silmä salpautuu kuitenkin taas kiinni iltaisen liimamaisen silmätipan kyvystä pitää kaksi nahan reuna paikoillaan. Yhtäkkiä ajatuksiini virtaa topologian jatkuvan funktion todistamisessa ratkaisussa tarvittava ja vallassani olevan pienen luvun epsilonin käyttö. Epsiloia ei voi minulta kukaan viedä. Kuulen jostain kaukaa Lindelöfin kirkkaan ja selkeän äänen: ettekö tiedä, mikä epsilon on. –Se tiedän pitää tietää elämänne loppuun asti, jos aiotte tulla matemaatikoiksi. Kuvittelin, että mitä pienemmäksi epsilonin tekisin, sitä suuremmiksi tuloni tulisivat ja kun korvaisin sen nollalla minusta tuli rikas ja kuuluisa. Ei tullut kumpaakaan. Ehdin vielä tajuta, kuinka vihasin Lindelöfin epsilonia, ainakin kaksi vuotta, kunnes tajusin sen ja samalla Lindelöfin merkityksen ja kuuluisuuden. Olen yhtäkkiä sumuisen luentosali kahden harmaassa hämärässä Lindelöfin ajaessa minua takaa nousemaan portaita kaksoisoville. Kun näen kahden kauniin tytön myös seuraavan minua hisseille, Lindelöf luovuttaa. Ajan tytöt pois, koska en osa opettaa epsilonin käyttöä. Hetken päästä kadun tätä katkerasti.
     Hätkähdän hirveään mätkähdykseen vatsani päällä Helin heittäessä sen päälle Hesarin kuin rautakangen.


Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *