2218. Neljäs kotimainen – virkakieli

      Olen vakuuttunut, että oheinen esimerkki ei kerro tavalliselle kansalaiselle mitään ja lopussa oleva esimerkki vielä vähemmän: "Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäisen toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja ja kulttuuria.”

     Syy ei ole äänestäjän, vaan hallintokielen, neljännen kotimaisen, joka on pesiytynyt virkakoneistoon.

     Vaikeaselkoisuus on osin ymmärrettävää viranomaisten kommunikoidessa toisilleen. Tässä tapauksessa sitä voidaan verrata lääkärien käyttämään latinaviidakkoon.

     On harmi, että esimerkin hanke on punottu vaikeuksien taakse, koska toteutuessaan hanke koskettaa jokaista Suomen kansalaista.

     Loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisista asioista: Ministeriöt ovat ajan mittaan paisuneet suuriksi. Kuhunkin ministeriöön on myös kertynyt tehtäviä, jotka eivät liity suoraan lain valmisteluun, mutta ovat kuitenkin jossain hoidettava ministeriöiden työn turvaamiseksi.

     Ensivaiheessa nämä osin päällekäiset tehtävät siirretään perustettavaan hallintoyksikköön. Toisessa vaiheessa pyritään siihen, että olisi vain yksi ministeriö hallituksen tukitehtävissä. Siis kaikki nykyiset ministeriöt sulautettaisiin yhdeksi ministeriöksi.

     Lopputuloksena olisi, että hallitusta auttaisivat yksi ministeriö ja hallintoyksikkö.

     Hanke on kannatettava, vaatii noin 15-20 vuotta ja sillä voidaan säästä satoja virkoja

byrokratia, virkakieli, viranomainen, organisaatio, organisaatiotaso,  

Intressijäävi

Henkilö on esteellinen ns. intressijäävin perusteella, mikäli asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle ns. perhepiiriin kuuluvalle läheiselleen (hallintolaki 28.1 § kohta 3).Henkilölle voi olla odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa, kun päätös vaikuttaa henkilön etuun tai on hänelle haitallinen. Edun tai haitan ei välttämättä tarvitse olla luonteeltaan taloudellinen. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut voivat aiheuttaa muutakin kuin taloudellista hyötyä tai haittaa. Kun henkilö tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen esimerkiksi omistaa huomattavan osan osakkeista sellaisessa osakeyhtiössä, jonka asiaa kunnan viranomainen käsittelee, henkilöllä voi olla hyötyä tai vahinkoa ratkaisusta, vaikka hän itse ei olekaan asianosainen. Pienosakkaat eivät sen sijaan ole yhtiön asiassa esteellisiä. Hyödyn tai vahingon on oltava ”erityistä”, jotta esteellisyys syntyisi. Oikeuskäytännössä (KHO:1986-A-II-33) kriteeriä on tulkittu siten, että kunnanhallituksen jäsen, jonka puoliso työskenteli kunnanvirastossa, ei ollut esteellinen päättämään ilmaisen päiväkahvin tai teen tarjoamisesta kunnanviraston henkilöstölle (ilman kahvileipää).Kunnan talousarvio ei yleensä tuota erityistä hyötyä tai vahinkoa tietylle henkilölle, joten kunnanhallituksen ja muiden valtuustoa