Siirry pääsisältöön

2196. Maapallomme elämän synty

     Elämän syntymisestä maapallolle on esitetty monenlaisia teorioita. Yksi ehkä uskottavin on , että se on tullut asteroidin törmäyksen yhteydessä. Elämä olisi voinut tällöin ilmestyä mistä päin tahansa lähi-, tai ulkoavaruudesta. Toinen kilpaileva teoria on, että elämä on syntynyt maapallon miljardien vuosien mittaisena sattumanvaraisena kehitysprosessina, jossa vesi on yksi tärkeä tekijä. Vedenkään alkuperästä ei ole varmuutta.
     Elämän syntymiselle maapallon sisäisenä prosessina antaa katetta kuun kehitysvaiheet siitä, miten se aikojen kuluessa kehittynyt kiertämään maata. Miljardeja vuosia kuu kiersi maata niin läheltä, että meret virtasivat kuun vetovoiman vaihtelun takia valtoimenaan valtavine koskineen mantereiden yli edes takaisin.  Maa-aines ja maan sisältä irronnet mineraalit, alkuaineet, kaasut eteenkin happi ja vety, hapot ja emäkset vyöryivät salaman sähköpurkausten sekoittama edes takaisin pitkin mannerlaattoja. Se oli kuin ikuinen jatkuvasti moniulotteisessa pyörimisliikkeessä kiehuva ja jäähtyvä elämän syntymisen koekeitos.
     Myyttinen Kongojoki tarjoaa kiehtovan analogian elämän syntymiselle (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/avara-luonto-myyttinen-kongo-aarimmaisyyksien-joki), toki miljardeja keroja pienemmässä mittakaavassa kuin, mitä koko maapalolla on tapahtunut. Jokien mittakaavassa Kongojoki on välillä kiihtyvä ja välillä rauhallinen veden ja maa-aineksen täyttämä vesiuoma,  jonka 400 kilometriä pitkässä koskiosuudessa tapahtui samanlainen ilmiö kuin, mitä kuu teki aikoikaan maalle. Niinpä joessa tavataankin kaksi kertaa enemmän kalalajeja suhteutettuna vastaavan suuruusluokan rauhalliseen jokeen.
     Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että olisi syntynyt aivan uudenlaista elämää, mutta ainakin Darwinin teoria toteutui rivakasti luoden mutaatioiden avulla uusia lajeja.

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *