Joskus arkikeskusteluissa varmaan itse kukin on tullut maininneeksi uran luomisen esimerkiksi: ”Hän on luonut hyvän uran etenemällä osastopälliköksii saakka.” Kielitoimiston sanakirja mainitsee ura sanan etymologiasta, että ura merkitsee esimerkiksi äänilevyn uraa, jossa neula kulkee. Se voi merkitä myös työssä saavutettua etenemistä esimerkiksi hänellä on pitkä ura lääkärinä. Uran luonti käsitteenä on liian determinististä, ennalta ohjautuvaa, suunniteltua ja päätettyä. Usean kohdalla on sattuma tai sattumat vaikuttaneet, miten henkilö on ajautunut, joutunut, tullut tilaisuus siirtyä toisenlaisiin tehtäviin. Usein on kyse henkilön oman käsityksensä mukaan paremmasta tehtävästä. Toki on myös tapauksia, jossa henkilö on siirretty sivuun tärkeältä paikalta vähempiarvoiseen tai peräti saanut potkut ilman tieto seuraavasta työpaikasta. Yllä oleva tekstin lähtökohta on palkkatyöntekijän. Perheen äidillä tai huoltajalla taikka esimerkiksi maanviljelijällä tai pientilallisella ei tule ens...

Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...

Karisma ei ole sähäkkyyttä ja asioiden potkimista teen päin. Se ei ole myöskään Hitlerin  tuntien jatkuvia raivon purkauksia. Se ei ole Stalinin kivikasvoista monotoonista tuomiopäivän julistusta. Mannerheimia pidetiin karismaattisena, mutta historian löydökset kuvaavat hänen olleen pikemminkin maneerit hallitseva upseerikokotti kuin teoillaan vaikutuksen tekevä sotapäällikkö. Karisman luonteesta on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta viime metrillä ne kääntyvät kuvamaan asianomaisen henkilön luonteenpiirteitä. Monella on mielessä  käsitys ja samalla ehkä osoitettavana esimerkki karismaattisesta henkilöstä. Hetken mietiskelyn jälkeen saattaa tulla johtopäätökseen, että karisma ei riippu henkilön koulutuksesta, ei yhteiskunnallisesta asemasta eikä rodusta ja väristä tai teon merkityksellisyydestä. Karisman näkyminen voi vaihdella pään nyökkäyksestä kirveen varren vestämisen kautta tuotekehityksen tai sotaoperaation johtamiseen. Lähihistorian kuuluisin karisman opiskelija oli Marg...

Sanotaan, että katseet eivät tapa ja puheet vahingoita, mutta se on puppua. Loukkaavat teot otetaan joskus vastaan mieluimmin satuttavat sanat, koska niiden vaikutus voi upota siihen osaa aivoista, joka virittää säännöllisin väliajoin mielen muistamaan viestintuojan pahan kosketusta. Pahat teot ovat kertaluonteisia ja niillä on usein tunnistettava syynsä.   Ne rajoittuvat tiettyyn lukumäärään, jolloin niistä voidaan sopia tai uhrille tuo lievennystä monen julkituoma paheksunta taikka tuomioistuimen tuomio. Ne näkyvät. Tietenkin fyysistä kipua ja loukkaantumisia aiheuttavat teot ovat ankarasti paheksuttava ja oma   rangaistava kategoriansa. Sitä vastoin pahat sanat usein sanotaan monesti kahden kesken ilman läsnä olevien myötätunnon vaimennusta. Niin sanottu lihavuus on asia, jonka syytä ei ulkopuolinen ei voi tietää ja ei siis ole syytä arvostella. Se voi johtua mm sairastavuus-, mentaali- ja kulttuurisyistä sekä aineenvaihdunnasta, geneettisistä, biologisista ja fysiologisist...

Jätetään kunnianarvoset daamit aluksi rauhaan. Joka tapauksessa sattuman tai hyvän tuurin joskus sanotaan vaikuttaneen onnelliseen tai hyvään lopputulokseen. Suuressa mittakaavassa voidaan aprikoida esimerkiksi, vaikuttiko hyvä onni II maailmansodan Saksan sodankäynnin alkumenestykseen ja tappion alkuun, jota kesti sodan loppuun asti. Onneen se vaikutti. Saksan hyökkäys Ardennien yli Ranskaan oli hyvästä tuurista kiinni monella tavalla. Ensiksi Hitlerin lähiesikuntaan kuuluivat sattumalta hyökkäyshenkisset sotapäälliköt Manstein ja Guderian, jotka houkuttelivat epäröivän Hitlerin tähän uhkarohkeaan panssarihyökkäykseen läpäisemättömänä pidetyn Ardennien metsäisen vuoriston yli Ranskaan. Hyökkäys onnistui pilvettömänä päivänä yhdenkään liittoutuneen lentokoneen häiritsemättä kapeaa tietä matkaavaa kolonnaa. Se ratkaisi Saksan alkumenestyksen Stalingradin saakka. Sattuma korjasi satoa natseille. Toista oli neuvostoliittolaisten valtava vastahyökkäys kevät talvella 1943 alussa. Siinä satt...

Siirtomaavallan aika ja m aailmansodat ovat muokanneet eri maiden asenteita ja maiden kansalaisten vaihtelevaa suhtautumista muiden maiden kansalaisiin. Keskivertobritti nuori liikkuessaan maailmalla kyllä suhtautuu vierasiin ihmisiin ja oloihin, kuin ne olisivat jotenkin heitä ala-arvoisempia. Tämä voidaan panna nuoruuden tiliin. Ruotsalaiset käyttäytyvät sivistyneen kohteliaasti meihin suomalaisiin. Tämä kaltaisia analogia esimerkkejä on maan kolkat pullollaan, missä toisen kasakunta suhtautuu naapuriin alta kulmain. Siirtomaavallan aika oli eräs historian prosessi muokkaamaan asenteita. Britannia suurimpana emämaana muokkasi asenteita isäntämaana alusmaita kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi vastikään nähty tv-draamassa. Alusmaa sana oli käytössä meillä Suomessakin 1950-luvulla kansakoulun maantieteen tunnilla. Ehkä kaikkein räikein tapaus oli Belgian Kongo, jonka Belgian kuningas Leopold II omisti henkilökohtaisesti. Keskiajan lopun suursodat, esimerkiksi Ruotsin Kustaa II Aadolf 1...

Ihmisluonteeseen usein liitettävä kilpailuhenkisyys on saanut liioiteltuja piirteitä. Tämä ominaisuus kytketään usein homosapiens esisäämme tai ainakin viimeisimpään hahmoomme homoekonomuskseen. Täytyy heti todeta, että homosapiensyhteisö   ei ollut kilpailuyhteisö, vaan kaikki perustuu yhteistyöhön ja vähän myöhemmin työnjakoon, joka yhdistettynä maanviljelyksen taitoon teki ihmisistä ylivoimaisen luonnon eliön. Tähän evoluution tulokseen meidän pitää olla tyytyväinen, mihin meillä itsellä ei ole osa eikä arpaa eikä osuutta nykykeskeiseen draiveri minään, joka elää nyt elää luonnon saastumisen keskellä golfmailoineen ja jättiveneineen.. Meidän aivomme tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden muistaa lähtökohtaamme ja olla tyytyväinen, jos on riittävästi   ruokaa, lämpöä ja läheisyyttä. Yläviitteenä on kuitenkin muistettava, ettei kaikilla näin ole. He joilla perusasiat on kunnossa, on naurettavaa hamuta lisää ja lisää, sillä tällä metodilla ei ole ylärajaa, vaan se lähestyy ääretönt...