Siirry pääsisältöön

Tekstit



2210. Vaikeneva autoritäärinen johtaminen jukishallinnossa

     Päivän HS:ssä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html) oli Saska Saarikosken mainio haastattelu MIT:n professorilta  nobelistiBengt Holmströmiltä. Se sisälsi paljon työelämässä ja politiikassa varteen otettavia huomioita ja ajatuksia. Pari näkökulmaa pisti erityisesti silmään. Erityisesti opiskelussa hän korosti priorisoinnin tärkeyttä ja liiallista avoimuutta politiikassa.      Hän varoitti sinne tänne opiskelemista, jossa kaikkea on vähän, mutta ydin puuttui. Hyvä pointti.      Toinen huomion arvoinen seikka koski politiikkaa. Hän näyttää antavan tukensa vahvalle karismaattiselle johtajalle, joka toiminta tavoissaan lähentelee diktatuuria. Kuten hän itse toteaa, hän toistaa samaa, mitä presidentti Niinistön seminaarissa, liiallista avoimuutta. Esimerkkinä on esittää sote valmistelun ja antaa ymmärtää, että sen sotkut johtuvat sen saamasta kauhesta julkisuudesta.      Holmströmin teemoihin voisi argume...

2209. Kun kaikkea ei voi antaa anteeksi

     Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen.      Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukk...

2208. Kymmenvuotiaana vanhoillislestadiolaisten seuroissa

     Saarna alkoi virrenveisuulla, jonka jylinä tuntui uskomattoman moniääniseltä ja niin voimakkaalta, että navetassa ja tallissa alkoivat elukat tömistellä. Tämän jälkeen saarnamies silmäili kuulijakuntaa, joka pompat ja puserot päällä istui polvet koukussa hiiren hiljaa paikoillaan kuin peläten alkaako se häneltä kyselemään. –Täältä näyttää puuttuvan Savikon isäntä, vaikka lupasi tulla, saattoi saarnaaja tokaista.   Kun puhuja alkoi rapistella papereitaan seuraväki huohahti helpottuneena, enää ei kuulusteltaisi.      Tämän jälkeen tilaisuus jatkui rukouksella, jossa Jeesuksen ja Kristuksen perintöverellä synnit puhdistetaan ja annetaan anteeksi. Varsinainen saarna oli aluksi rauhallista, mutta äänekästä raamatun kohdan selittelyä, jonka jossain kohdassa saatettiin viitata johonkin kuulijaan niin selkeästi, että se tuntui. –Älä varasta on katekismuksen yski meitä kaikkia koskeva käsky, niin myös Pöksän isäntää, saattoi puhuja tuomita. Siten seurasi ...

2207. Vanhoillislestadiolaisten seuroissa armolahjaa anomassa

     Nuorena poikana kuuluminen vanhoillislestadiolaisten (HS 30.618 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005738325.html) piireihin tuntui silloin luonnolliselta ja elämän meno heidän seurassaan ei ollut sen kummallisempaa kuin mitä eläminen maaseudulla syrjässä kirkonkylästä oli kellä tahansa. Jälkeenpäin ajatellen ehkä seurojen pitojärjestelmä oli kaikkein omalaatuisin tuoden esille arki elämiseen tapoja ja niiden kautta eri tunnetiloja, joita en ole saanut myöhemmin nähdä ja kokea. Kokemuksillani ei tienkään ole minkäänlaista yleistettävyysarvoa.      Isän puoleiset isovanhempani ovat tässä keskiössä primusmoottoreina. Heidän talonsa pirtissä pidettiin säännöllisesti seuroja. Edellisenä päivänä me nuoret jouduimme kantamaan makasiinista, kuten vahan kaupan varastotilaa kutsuttiin, matalat ruskeat polttoöljyllä haiset penkit pirttiin lämpiämään. Näitä nelimetrisiä lankku istuimia oli noin 15 kappaletta.     Sitä ennen oli käyty runsaasti ka...

2206.Asenteen kehittäminen positiiviseksi

     Tunnettu tosiasia on, että mitä positiivisempi työyhteisön ilmapiiri on, sitä paremmin viihdytään ja tulokset paranevat. Tähän pääsemiseksi ei ole löytynyt viisasten kiveä, vaikka monesta näkökulmasta asiaan on tartuttu kiinni. Ainakin 1960-luvulta lähtien aihe on tavalla tai toisella kuulunut konsulttiyhtiöiden työkalupakkiin.      McRastor järjesti 1960-luvun lopulla seminaareja aiheesta nimellä Realionships between people in organzations, jos oikein muistan. Tasaseen tahtiin positiivisuuden kehittämien on ollut organisaatioiden kehityslistoilla joko itsenäisenä aiheena tai muuhun kehittämiseen ja valmentamiseen sisältyvänä. Tulokset eivät ole mairittelevia silloin, kun se on ollut erillisenä kehittämiskohteena.      Joudun yllättäen tuuramaan positiivisuutta pohtivassa seminaarissa kollegaani hänen sairastuttua. Kurssisihteeri kierreltyään käytävillä löysi minut istumassa joutilaan näköisenä huoneessani. Kieltäydyn jyrkästi. Lopulta...

2005. Suomen pakolaiskysymys on Venäjän ja Saksan käsissä

     Kärjistäen ilmaistuna Putinille Suomeen tulevat pakolaiset ovat saman kaliberin päätös kuin, mitä tänään on lounaaksi. Ainut mitä hän voi asiasta miettiä lounaallaan on, on livautetaanko Suomeen porukkaa idästä, joka voi alkaa sabotoida Venäjää Suomesta käsin. Mahdollisessa Suomi-Venäjä kriisissä Putin pääse kuin koira veräjästä   lähettämällä kokeeksi 2000 hyödytöntä ihmistä Uralin takaa. Se ei maksa hänelle mitään, mutta aiheuttaa Suomessa kansallisen hätätilan sen tajutessa, että yhtä hyvin tulijoita voisi olla 25000. Sakasta Suomen uhka johtuu kahden voimapoliitikon Sisäministeri Seehofer CDU sisarpuolueen CSU:n voimahahmo yrittää kukkomaisella tyylillä kammeta Merkelin vallasta.       Historia on osittanut lukemattomia keroja, kuinka intensiivisen raastavia tällaiset mittelöt ovat, vaikka ne pysyisivät raamit notkuen hyvien käytöstapojen rajoissa. Vaikka CSU:ta ei voidakaan pitää populistisena, se kuitenkin rohmuaa pakistaan meille tutun ma...

2004. Pakolaisille oma maa

     Valtioita ei yleensä perusteta, vaan ne muodostuvat erilaisten väkivaltiasten kamppailujen ja poliittisten sopimusten kautta. Nyt kun EU-johto sormi suussa seuraa kymmenien tuhansien hukkumista Välimereen, pakolaiskysymyksen ratkaiseminen on mitä ajankohtaisinta.      Valta osa Eurooppaan pyrkijöistä ollessa pohjoisafrikkalaisia EU-johto suunnittelee pakolaisten kokoamispaikoiksi Pohjois-Afrikan kohteita rannikolta tai sen lähialueita. EU-johtajat kyllä tajuavat, etteivät ne voi olla lopullinen ratkaisu, koska tavalla tai toisella ihmiset on niistä siirrettävä Eurooppaan. Toinen jatkuvasti esille noussut esitys on, että EU-maiden pitää auttaa lähtömaita pakolaisvirtojen pienentämiseksi. Tässä ei ole vuosien mittaan päästy puusta pidemmälle. Päivän HS:ssä Euroopan parlamentin puheenjohtaja Antonio Tajani kirjoittaa, että muuttoliikekriisi uhka eurooppalaista unelmaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005733862.html).      Afrikan pohj...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *